eAineistohanke keskittyy markkinointiin

Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta kun reilut 40 amk-kirjastolaista kokoontui Haaga-Heliaan suunnittelemaan eAineistohankkeen tulevaisuutta. Päivä alkoi hankkeen lyhyellä esittelyllä, jossa kerroin hankkeen taustoista ja siitä, mitä Verkkokirjastohankkeessa oli opittu. Vuosien työn jälkeen kirjastot ovat onnistuneet vain raapaisemaan pintaa: tiedonhankinnan ja –hallinnan opetus taistelee yhä tilastaan amkkien opetussuunnitelmissa. Kirjastot eivät ole päässeet pureutumaan organisaationsa perusrakenteisiin ja –käsityksiin, joiden avulla aito muutos voisi olla mahdollinen. Perusrakenteisiin vaikuttaminen edellyttää jatkuvaa keskustelua, yhdessä tekemistä ja kokemista; niinpä perusviesti onkin: Tule ulos kirjastosta!

Esitys herätti aktiivista keskustelua: väki pohti sitä, miten IL:n tarve saataisiin perusteltua myös opiskelijoille. Tässä työssä opettajien merkitys on suuri: jos opettaja vaatii opiskelijoiltaan aktiivista tiedonhankintaa, on opiskelijoiden pakko sitä opetella. Atk-taitojen integroiminen OPSiin on onnistunut erinomaisesti – olisiko siinä prosessissa löydettävissä vastaus myös kirjastolle? Entä mitä integraatio oikeastaan tarkoittaa – tai mitä haluamme sen tarkoittavan?

Hely Lahtinen ja Pasi Häkkinen esittelivät Klaaraa, yliopistojen yhteistä kyselytyökalua. Klaaran pohjana on Moodle, ja se sisältää kysymyksiä ja testejä TVT-taidoista ja tiedonhankinnasta. Kielikeskusten kanssa ollaan keskustelemassa kielimateriaalin liittämisestä Klaaraan. Klaaran pilotointi jatkuu tämän vuoden loppuun. Myös amkeilla on halutessaan mahdollisuus lähteä mukaan Klaaraan; itse asiassa kaikki ne amkit jotka ovat Haka-federaatiossa mukana, pystyvät jo nyt kirjautumaan Klaaraan.
Lisätietoja Klaarasta löytää hankkeen sivuilta . Itse Klaaraan pääsee Virtuaaliyliopiston sivuilta.

Lahden ammattikorkeakoulun vastaavaa ratkaisua esitteli meille Jukka Pitkänen. Osaamiskokeen avulla opetuksen painopistettä on voitu voidaan siirtää opinnäytetyövaiheeseen: sitä ennen on opetusta tarjolla lähinnä vain niille, jotka ovat kokeen kahdesti reputtaneet. Osaamiskoe on tasapuolinen ja taloudellinen tapa tavoittaa kaikki amk-opiskelijat, mutta toisaalta sen on kovin mekaaninen ja tekniikan rajoittama. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan pääosa pitää kokeen tehtäviä kuitenkin sopivina.
Lisää tietoa osaamiskokeesta löytyy LAMKin sivuilta. Demo-tunnuksilla voit itse kokeilla osaamiskoetta.

Korjaus: Opetuksen painopisteen siirto on suunnitteilla vasta ensi lukuvuodeksi 2007/2008. Tämä meni minulta vähän ohi, kun samalla seikkailin atk-tuen perässä. Kiitos Jukalle korjauksesta!  (16.3. klo 15.26/ph)

Päivän esitykset löytyvät kaikki kohdasta Seminaarit (katso yläbanneri).

Lounaan jälkeen väki jakautui neljään työpajaan, jotka käsittelivät e-aineistoja, markkinointia ja informaatiolukutaitoa (kaksi työpajaa). E-aineistotyöpajaa veti Sinikka Luokkanen HAMKista. Usea työpajan osallistujista on mukana FinELibin asiantuntijaryhmissä, joten paja aloitti kertaamalla FinELibin hankintaprosessin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on e-aineistojen saavutettavuuden parantaminen, joten ryhmä keskusteli siitä mitä aineistoja amkeissa pitäisi olla saatavana. Ryhmää puhutti myös se, miten opettajien ja alueen tietoisuutta amk-kirjastojen tarjoamista aineistoista voitaisiin parantaa. Kirjaston parempaa näkyvyyttä eri alojen messuilla ja tapahtumissa kaivattiin. Ryhmä esitti myös alakohtaisia e-aineistoseminaareja, joissa opettajat ja kirjastot voisivat kohdata. Opettajien tietoisuutta ja osaamista e-aineistojen käytöstä verkko-opetuksessa tulisi sitäkin kehittää.

IL:n työpajojen terveiset saatiin Laurean Kaisa Puttosen ja Hellevi Hakalan välityksellä. Ryhmissä tultiin siihen tulokseen, että pelkkä kysymyspatteristo ei yksinään riitä, vaan materiaalia tarvitaan myös kontaktiopetuksen tueksi. Itse asiassa, valmista opetusaineistoa on ryhmän mielestä jo enemmän kuin riittävästi. Se mitä tarvitaan, on joku kokoamaan aineisto yhteen paikkaan kaikkien hyödynnettäväksi. Eniten työryhmiä puhutti IL-tietoisuuden kehittäminen ammattikorkeakouluissa, ja väki ideoikin useita hyviä keinoja IL:n markkinointiin: pedagogiset seminaarit joissa opettajat ja kirjasto kohtaavat, yksinkertaiset ohjeet opettajille, mainokset, keskitetysti tuotetut tietokantaohjeistukset jne. Hellevi ja Kaisa tekevät IL-työpajoista vielä oman yhteenvetonsa, joka liitetään blogiin.

Markkinoinnin työpajaa vetivät Minna Marjamaa Laureasta ja Päivi Ylätalo Diakista. Vetäjät kyselivät ryhmältä useita kinkkisiä kysymyksiä, jotka innostivat väkeä kokemusten vaihtoon ja hyvien käytänteiden levittämiseen. Tehokkaimmaksi tavaksi lähestyä asiakkaita ovat osoittautuneet julkaisuesittelyt, kahvihetket ja muut vastaavat epäviralliset tapahtumat.

Ryhmä tuntui olevan sitä mieltä, että erityisesti opettajien palveluja tulisi kehittää ja parantaa, sillä he ovat tärkein keinomme vaikuttaa IL:n kehittymiseen. Silti he lähes poikkeuksetta jäävät opiskelijoiden varjoon kirjaston palveluissa. Kaikilla oli kuitenkin huonoja kokemuksia siitä, miten innokkaasti opettajat lopultakaan osallistuvat heille räätälöityyn tiedonhankinnan opetukseen. Yhtenä keinona opettajien tavoittamiseen pidettiin vierailevien luennoijien käyttöä: ulkopuolista uskotaan ehkä helpommin kuin sitä omaa kirjastonhoitajaa, joka aina räksyttää samoista asioista.

Markkinointipajassa oltiin kovasti sitä mieltä, että kirjaston näkyvyyttä yleensä tulee parantaa. Ellei innokkaita artikkelin kirjoittajia eri alojen julkaisuihin löydy, voitaisiin kokeilla miten mainokset ko. lehdissä tavoittavat. Kirjastoilla pitäisi olla myös postereita tai julisteita, jotka voisivat olla esillä esim. opettajien kahvitiloissa tai muissa vastaavissa yhteisissä paikoissa. Paljon puhutti myös vertaisohjaajien hyödyntäminen: esimerkiksi opiskelijatutorit tavoittavat opiskelijat huomattavasti tehokkaammin kuin kirjaston henkilökunta. Web 2.0 –tekniikoiden mahdollisuuksia olisi myös syytä tutkia tiedotuksen näkökulmasta.

Hankkeen näkökulmasta päivä oli erinomaisen onnistunut: esiin tuli useita ongelmakohtia ja jopa tapoja joilla niihin voidaan puuttua. Seuraavaksi käyn vielä keskustelua konsortion kanssa, mutta projektisuunnitelma tulee olemaan nyt helppo työstää ja pääsemme rakentamaan ohjausryhmää.

Sydämelliset kiitokset kaikille mukana olleille!

 

Markkinoinin työpaja vasemmalta: Hannele Timola (TAMK), Kaisu Sallasmaa
(EVTEK), Sanna Savolainen (EKAMK), Anita Vartiainen (LAMK), Päivi
Ylätalo (DIAK), Minna Marjamaa (Laurea), Leena Elenius (SEAMK),
Silja Saarikoski (SEAMK), Anu Miettinen (Laurea) ja Tarja Takaranta (AMKIT).
Kuvasta puuttuu Eeva Savolainen (KYAMK).