Muutos käytännössä (Tampereen päivät 2/3)

Amk-kirjastopäivien toinen päivä alkoi AMKIT-konsortion osuudella, jossa Ulla Ohvo ja Tarja Takaranta esittelivät meille yhteistyön historiaa, nykypäivää ja tulevaa. Ääneen pääsivät myös konsortion eri työryhmät, jotka kertoivat ajankohtaisista asioistaan. Työryhmien toiminta oli muutenkin hyvin esillä päivillä sekä konsortion ständillä että osallistujien infopaketeissa. Työryhmissä tehdään paljon ja arvokasta työtä, jonka tuloksista saamme kaikki nauttia mm. erilaisten seminaarien ja tapahtumien muodossa. Amkit.fi-sivuilta löytyviä työryhmien muistioita kannattaa seurata!

Amk-kirjastoyhteistyön aktiivi ja konsortion ensimmäinen projektipäällikkö, nykyinen YLE Arkisto- ja tietopalvelujen päällikkö Katri Vänttinen aloitti esityksensä vuodelta 1975 olevalla filmillä, jossa kuvattiin DigiTV:n ideaa. Pääajatus tuntui olevan se, että television kehityksen myötä päädymme tilanteeseen, jossa tietoa ei enää tarvitse hakea kirjastosta. Itse asiassa, tässä tilanteessahan me jo osittain elämme, joskin television sijaan kirjaston kilpailijana on Internet.

Kati jatkoi kuvailemalla sitä toimintaympäristön muutosta, joka on aiheuttanut muutoksia myös YLEn tietopalvelutoiminnassa. Arkistojen avaaminen, tiedon ja sisällön digitalisoituminen, uudet jakelutavat ja sisällöt ovat aiheuttaneet melkoisia muutoksia YLEn toimintatavoissa. Vuorovaikutuksellisuuden lisääntyminen ja sellaiset käsitteet kuten on-demand ja long tail ovat aivan uudella tavalla mahdollisia tietoteknisen kehityksen tuloksena.

Ylen uudessa missiossa on paljon hyvää ja ennen kaikkea sellaista innostunutta eteenpäin menon henkeä, jota toivoisi tarttuvan myös amk-kentälle. Kati oma lemppari on kohta ”Yle muistaa, jotta voisimme nähdä menneen ja tulevan”. Amk-kirjastoissa ylpeillemme ajantasaisilla kokoelmilla joista vanhentunutta aineistoa poistetaan säännöllisesti; emme näe tehtäväämme niinkään muistiorganisaationa, ainakaan kokoelman osalta. Kuitenkin on muistettava se, että ilman menneisyyttä emme voi luoda tulevaisuutta.

Ylen toimintakulttuuri suosii ”mokaamista” – toki hallittua sellaista. Kokeilemalla opimme uutta ja mahdollisesti löydämme uusia ratkaisuja. Kati kertoi esimerkin, jossa tavallaan vahingossa löydettiin hyvä tapa helpottaa vanhan filmimateriaalin käsittelyä käyttämällä se ensin pakastimessa.

Kati päätti esityksensä kertomalla ARMIsta, Ylen uudesta arkisto- ja tietopalvelusta jossa tärkeäksi on noussut tiedon sisältö, ei sen muoto (TV vs. radio).

Konkreettisten esimerkkien esittely jatkui Pirkanmaan ammattikorkeakoulun oppimisympäristö eXpertialla, jota meille esittelivät Marja Kallioniemi ja Maija Haaramo. eXpertia perustuu ongelmaperusteiseen oppimiseen (PBL), ja siinä hyödynnetään sosiaalisen median työkaluja. Minuun kolahti erityisesti eXpertian takana oleva hieno ajatus: opiskelijat oppivat rakentamaan yhteistä ymmärrystä verkostossa ja verkossa. Samalla he saavat loistavia valmiuksia työelämään, jossa kaikki perustuu yhdessä tekemiseen. Todella upea ajatus!

Informaation kollektiivisen käsittelyn prosessimalli (K.M. Propp 1999)

Seminaarin kansainväliset vieraat saapuivat Hollannista Avansin yliopistosta, jossa muutos on lähtenyt koko opetusfilosofian uudistamisesta. Perinteisessä opettajavetoisessa oppimisessa opiskelijan rooli on passiivinen ja oppiminen on hyvin ainelähtöistä. Tiedonlähteitä käytetään vähän, ja oppiminen tapahtuu pääasiassa muualla kuin oppilaitoksessa. Avansin uudessa opiskelijalähtöisessä ajattelutavassa opiskelijat aktivoidaan, heidän yksilölliset taustansa ja tarpeensa huomioidaan sekä heidän sallitaan itse valita omat tietolähteensä.

Tämä uuden tyyppinen opiskelu vaatii paitsi perinteisestä poikkeavat tilat ja tietopalvelut, myös opetuksen ja kirjaston yhä tiivistyvää yhteistyötä. Tuloksena on Avansissa syntynyt Xplora (katso filmi), jota meille esittelivät Rien Brouwers ja Ellen Simons. heidän mukaansa Xplora mahdollistaa ennen kaikkea yhteisöllisyyden ja yhdessä oppimisen, oli sitten kyse opiskelijoista, opettajista tai kirjaston henkilökunnasta. Ohjaus on hienovaraista, mahdollistavaa ja yksilön omat tarpeet huomioivaa. Opettajat tulevat opiskelijoiden luo.

Muutos on onnistuakseen vaatinut paljon myös kirjaston henkilökunnalta. He ovat astuneet ulos työhuoneistaan ja liittyneet osaksi jatkuvasti elävää oppimisyhteisöä. Kirjastolaisilta on vaadittu paljon rohkeutta pistää itsensä peliin, mutta työ on kannattanut: oppimisen laatu on parantunut ja opiskelijat viihtyvät oppimisympäristössä aivan toisin kuin perinteisissä kirjastoissa. Tässä voisi olla hyvä malli myös ammattikorkeakouluille, erityisesti nyt kun rakennemuutos pakottaa meitä keskittämään toimintaamme suurempiin yksiköihin.

Päivien päätössanat lausui tohtori Pekka Tuttava Toijalan Näennäisyyden Instituutista (Toijala´s Global Innovativ). Tohtori muistutti meitä kaikkia mainiolla tavalla siitä, ettei muutoksen tarvitse aina olla niin vakavaa. Erityisen riemastuttavalta ajatukselta tuntui ns. tauskiritsa, jolla voidaan korvata kaukopalvelu: aineistojen sijaan ammumme asiakkaat sinne, missä heidän kaipaamansa aineisto sijaitsee (sopii hyvin kaikki mulle tässä nyt -ajatteluun :)

Myös ajatus tiedon muuttamisesta nestemäiseen muotoon tuntuu varsin hyvältä: pullo kitusiin ja taas on opittu paljon. Tiedon nesteytyksesä luonnollinen seuraus on Kansalliskirjaston siirto Koskenkorvalle, jossa on paitsi riittävästi raaka-ainetta, myös valmis tuotantolinja. Siinä sitä olisi muutosta kerrakseen!

***

Päivän esitykset löydät Tampereen amk-kirjastopäivien kotisivuilta.

Artikkelin kuvista kiitos Ulla-Riitta Lahtiselle AMKIT-konsortiosta.