eAineistot oppimisen resurssi

← →

Tulevaisuuden uhkakuva?

Ma 6.10.2008 · 8 Kommenttia

Ei, vaan tämän päivän todellisuutta:

Scott Douglas

Kuva: Scott Douglas

Aiheet: Asiakkuus · Kirjastot ja sosiaalinen media · Tulevaisuus

8 vastausta tähän mennessä ↓

  • Hannu // Ma 6.10.2008 klo 16:05 | Vastaa

    Provosoidaapas hieman: Miksi tämä on uhkakuva? Koska “reference librarian” menettää (nykyisen) työnsä? Maailma muuttuu ja me sen mukana, kts. myös http://parlamenttikirjasto.blogspot.com/2008/04/kirjaston-evoluutio.html.

    Tosiasia on se, että jos ei tarvitse 100 %:n tieteellistä tekstiä jostain asiasta, Wikipedia riittää mainiosti moniin aiheisiin, ainakin lähtökohdaksi. Eräässä lehtijutussa Wikipedian perustajasta käytettiin nimitystä “slayer of Britannica”.

    Evoluutio-teemaan palatakseni, eikös se ole nykytieteen mukaan niin, että pienet ja ketterät nisäkkäät syrjäyttivät suuret mutta kankeat dinosaurukset?

    Kannattaa katsoa ettei kirjastoille käy näin tässä web 2.0 -maailmassa, jossa sovelluksia pistetään nopeasti betana nettiin, kun taas kirjastot perustavat ensin komitean, joka tekee monen kuukauden työn tuloksena komiteamietinnön, ja uusi sovellus on käytössä joskus vuoden, parin päästä. Ja maailma ympärillä on jo vaiheessa3.0.

  • Päivi // Ti 7.10.2008 klo 9:21 | Vastaa

    Kuva toimisi paremmin, jos Wikipedian sijaan siinä näytettäisiin Googlen hakuikkuna. Sehän se on se meidän todellisuus, joka itse asiassa ntaa jo viitteitä työmme muutoksesta: tehtävämme siirtymisestä tiedonlähteiden tarjoajista arvioinnin ja lähdekritiikin ohjaajiksi.

    Meidän on tosiaan kirjastoissa aika herätä ja “smell the roses”. Vanhat ja yhä käytössä olevat toimintamallit eivät amk-kirjastoissa enää riitä. Emme voi tuudittautua siihen, että kyllä ne opiskelijat aina kurssikirjansa tarvitsevat..

    Kenellä olisi rohkeutta lähteä miettimään kirjaston toimintaa ihan uudelta pohjalta, unohtaen totutut tavat ja lähtien tarvepohjalta? Kenellä olisi rohkeutta yhdessä kirjaston käyttäjien kanssa miettiä sitä, millainen on tulevaisuuden kirjasto?

    Vastaus on: yleisillä kirjastoilla! Heillä tarjotaan jo mm. tukea läksyjen teossa, heillä muovitetaan kirjoja.. Tällaiset raja-aitojen kaadot ovat osoitus oikeanlaisesta ajattelusta, jolla tulevaisuutemme voidaan varmistaa.

    Vai haluammeko me olla olemassa myös tulevaisuudessa? Elokuvassa I, Robot maalataan kuva maailmasta jossa ei ole enää kirjastoja. Kaikki tieto on tietokoneella kenen tahansa vapaasti saatavissa. Kyllä minullekin sellainen tulevaisuus kelpaisi.

  • Hannu H. // Ti 7.10.2008 klo 9:39 | Vastaa

    Kun nyt otit tuon Googlen esille, muistuipa mieleeni eräs sitaatti. Wittgenstein totesi aikoinaan: “Kieleni rajat ovat maailmani rajat”. Petteri Järvinen väänti sen jo pari vuotta sitten Tietokone-lehden kolumnissaan muotoon “Googleni rajat ovat maailmani rajat” (http://www.pjoy.fi/lehdet/0607pj.htm). Ja kuten ehkä jotkut jo tietävätkin, tie on auki taivasta myöten (Google Sky, Microsoft World Wide Telescope).

  • mace // Ti 7.10.2008 klo 17:52 | Vastaa

    @Hannu H. muistetaanhan, ettei I, Robot ole elokuva, vaan Isaac Asimovin kirja vuodelta 1950 :^)

    Wikipedia on sanakirja, eikä korvaa kirjastoja sen enempää kuin Encyclopedia Britannicakaan. Olikohan EB:stä tai sanakirjoista yleisesti ottaen koskaan vastaavaa kapelia kirjastolaisten keskuudessa, että nyt purkitetaan ja yksinkertaistetaan kaikki tieto yksiin kansiin ja kirjaston oma, rakas, rikas, värikäs ja sillai ihanasti ristiriitainenkin kokoelma menettää mielenkiintonsa keskittymishäiriöisten, moukkamaisen ja henkiseen laiskuuteen luonnostaan taipuvan asiakaskunnan keskuudessa.

    WP ei välitä tarinoita, elämyksiä tai millä sanoin kaunokirjallisuutta, musiikkia, valokuvia, elokuvia ja sensemmoista kuvaillaankaan. Kulttuuria, taidetta. Yleisen kirjaston toiminnan piiriin sellaisen välittäminen sensijaan kuuluu, ja julkaistut ja painetut kulttuurituotteet ovatkin edelleen hyvin merkittävässä asemassa kirjallisuuden saralla. Tiedonvälittämisen osalta on tilanne netin myötä muuttunut merkittävästi tässä viimevuosina.

    Tiedonhakuun WP on mahtava ja artikkelien pohjalle kertyy hyviä lähdeviitteitä. Aiemmin oli sellainen hakukonekin kuin Wikiseek, joka etsi ensisijaisesti kaikista WP-artikkeleista ja toissijaisesti kaikista webbisivustoista, joihin WP:stä viitataan. Tälläiset vertaisarvioidun lähdeviitteet ovat mahtavia. Wikiseekiä ei enää valitettavasti ole, enkä tiedä suoranaista korviketta.

    Öö miten tähän kommenttin voi tehdä linkkejä?

  • Re: Tulevaisuuden uhkakuva? « macen hieno blogi // Ti 7.10.2008 klo 17:53 | Vastaa

    [...] 7, 2008 at 16:53 (kirjasto, muualla sanomaani) eAineistot oppimisen tukena -blogin jutussa Tulevaisuuden uhkakuva kirjastolaiset pelottelevat itseään ja toisiaan sillä, että Wikipedia -automaatti tekee [...]

  • Päivi // Ke 8.10.2008 klo 9:29 | Vastaa

    @mace: Se olin muuten minä sivistymätön, joka puhui leffasta Asimovin kirjan sijaan :) Kiitos vaan korjauksesta! Totuus ei saa koskaan unohtua.

    Koska amk-kentällä toimin ja oppiminen on meille se kovin sana, mainostanpa Wikipediaa mainiona oppimisen työkalunakin. Kun opiskelija opettajan johdolla ottaa asioista selvää ja kirjoittaa artikkelia Wikipediaan, siinä jos missä oppii paljon. Tämä taas tuo mukanaan kysymyksen WP:n tietosisällön laadusta. Ja taas olemme palanneet lähdekritiikin merkitykseen. Näin se piiri pieni pyörii.

    Muuten: kommentteihin voi tehdä linkkejä lisäämällä tekstiin html-koodia.

    En malta olla lopettamatta viittauksella Erin McKeanin esitykseen sanakirjoista. Hän mm. rohkaisee meitä viemään (tieto)sanakirjat verkkoon, sillä vain siellä niistä voi tehdä riittävän suuria. Video kestää 15 minuuttia, ja sen on todella katsomisen arvoinen.

  • mace // La 18.10.2008 klo 4:20 | Vastaa

    Aijoo, nyt osui haukku väärään puuhun, sorry Hannu H.

    @Päivi onko teillä kirjoitettu Wikipedia-artikkeleita opiskelutehtävinä? Jos niin wau mahtavaa!

    Wikeissä, erityisesti WP:ssä on mahtavaa se, että artikkelin lisäksi lähdekritiikki tehdään yhdessä ja siitä(kin) toiminnasta jää jälki. Tähän ei muiden tietolähteiden käyttäjät ole tottuneet, ainakaan tiedon arviointiprosessi ei ole yhtä näin elimellisesti tuotantoprosessin yhteydessä.

    Olen nähnyt tuon McKeanin esityksen aiemmin, se on mielestäni hyvin osuva ja todellakin 15 minuutin arvoinen.

  • Päivi // Ma 20.10.2008 klo 9:05 | Vastaa

    Jees, amkeissa on ainakin Laureassa hyödynnetty WP:aa oppimisessa. Tämä idean isä on wikipediaani Juha Kämäräinen, joka nyttemmin on siirtynyt vapaaksi ajattelijaksi. Juha on kirjoittanut aiheesta myös Signumiin.
    Hänen blogistaan Informaatikko irrallaan löytyy hyvä artikkelisarja WP:n käytöstä.

Kommentoi