Tänään vietetään maailman ensimmäistä Open Acccess -päivää. Kirjastoilla on nähdäkseni tärkeä rooli OA-ajattelun tukijoina sekä tiedon järjestäjinä ja jakajina. Suomen yliopistokirjastot ovat tehneet siinä todella hienoa työtä, mikä näkyy mm. avointen julkaisuarkistojen määrässä. Amk-puolella OA:n nostivat ensimmäiseksi yleisemmin esille itse rehtorit Pentti Rauhalan johdolla, ja heitä saammekin kiittää amkkien yhteisestä OA-hankkeesta.
Ensimmäinen oma kosketukseni OA-aatteen kanssa oli muistaakseni 2002 tai 2003, kun Directory of Open Access Journals (DOAJ) esiteltiin maailmalle. Keväällä 2003 perustettiin jo Suomeenkin oma OA -työryhmä (FinnOA), joka on tehnyt todella kiitettävää työtä OA-ajattelun levittämiseksi suomalaisessa tiedemaailmassa.
Itse uskon vahvasti tiedon vapaaseen saatavuuteen ja haaveilen tulevaisuudesta, jossa kaikki tieto on kenen tahansa vapaasti saatavilla. Erityisesti julkisin varoin luotu tieto on jaettava vapaasti kaikille. Ammattikorkeakouluissa OA on edennyt kiitettävästi erityisesti amkkien omassa julkaisutuotannossa, mutta oppimateriaaleja ja artikkeleita on yhä hyvin vähän avoimesti saatavilla. Onneksi Theseuksen myötä edes opinnäytteet saadaan laajempaan käyttöön.
Koska en itse tutki, kirjoita tai muuten tuota merkittävää tietoa, en ole vaikutusvaltaisessa tai muuten merkittävässä asemassa, ei omilla toimillani OA-aatteelle juuri liene merkitystä. Siitä huolimatta kunnioitan sen periaatteita omassa työssäni: kaiken tuottamani aineiston ja vähäisen osaamiseni jaan vapaasti muiden käyttöön blogeissa, wikeissä, Slidesharessa, Flickrissä, YouTubessa. Pidän myös huolta siitä, että ne julkaisut joita olen mukana tekemässä julkaistaan vapaasti verkossa (esim. VirtuaaliAMK:n tuleva julkaisu, HILT-käsikirjan tuleva suomenkielinen versio). Puhun muutenkin vapaan julkaisupolitiikan puolesta liikkuessani amk-kentällä, ja VirtuaaliAMK:ssa pauhaan suu vaahdossa oppimateriaalien vapaan jakamisen puolesta.
OA-päivän kunniaksi haluaisin haastaa sinutkin, arvoisa lukija, miettimään niitä tapoja joilla itse tuet tai voisit tukea OA-periaatteita. Mieti,
- mitä OA merkitsee sinulle?
- koska ja miten tutustuit siihen ensimmäisen kerran?
- miksi tiedon tulisi olla vapaasti saatavilla?
- mitä itse voit tehdä OA:n edistämiseksi?
1 vastaus tähän mennessä ↓
mace // Ti 21.10.2008 klo 18:52 |
Riippuu tietenkin pitkälti siitä, mitä tiedolla tarkoitetaan. Yritän olla kuitenkin saivartelematta, niin hauskaa (ja tärkeää) kuin se onkin! :)
Tieteellinen tietohan on ollut vapaasti saatavilla jo kauan, tämä kuuluu nähdäkseni tieteentekemisen periaatteisiin. Toiminta on pitkään perustunut julkaisemiseen, eli tiedon saataville saattamiseen. Oppilaitoksiin voi pyrkiä kuka vaan ja niiden kirjastoihin ja kirjastojen hoteissa oleviin käsittääkseni julkaisuarkistoihinkin on ollut vapaa pääsy pitkän aikaa. Kirjastokortinkin voi nykyään saada joten aineistoa voi ainakin jossain määrin lainata myös ulos. En kyllä osaa sanoa sitä, kuinka kattavasti vaikkapa yliopiston kirjastoista on yliopiston omia julkaisuja lainattavissa ulos.
OA liittyykin nähdäkseni pitkälti siihen, että materiaali on vapaasti saatavilla nimenomaan internetin kautta.