Kampanjakyselyn tulokset

Ota selvää -kampanjan toteutusta ja onnistumista mittaava kysely järjestettiin ammattikorkeakouluissa marraskuussa. Vastaukset analysoidaan tarkemmin arviointiraportissa, joka julkistetaan vuodenvaihteessa. Tässä kuitenkin lyhyt yhteenveto selvityksen päätuloksista.

Opiskelijoiden ja opettajien palaute

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilta ja henkilökunnalta kyseltiin kampanjan näkyvyydestä ja kampanjasta yleensä. Kyselyyn saatiin yhteensä 96 vastausta kuudesta eri ammattikorkeakoulusta (Arcada, KYAMK, Laurea, MAMK, SAMK, TAMK). Lähes puolelle vastaajista kampanja oli tuttu, joskin 15 oli asiasta hieman epävarmoja.

Kampanja koettiin suhteellisen innostavaksi (24 puolesta ja 23 siltä väliltä). Ärsyttäväksi sitä ei kokenut kuin 5 vastaajaa. Kampanjaa pidettiin sekä ymmärrettävänä (53 vastaajaa) että selkeänä (62 vastaajaa). Uutta tietoa kampanja antoi yhteensä 50 vastaajalle. Vajaa puolet vastaajista oli jaksanut puuhastella sivuilla ihan ajankulukseen.

Vastausten perusteella amk-kirjaston oma kampanjatoteutus vaikutti paljon siihen, mihin kampanjan viesti yhdistettiin: plagiointiin, sähköisiin opinnäytetöihin tai kirjaston palveluihin yleensä. Kampanjan varsinainen viesti vaikutti menneen ohi. Positiivisin oivallus tulee  TAMKista: Informaatioähky tekee meistä elefantteja!

Kirjastojen palaute

Kirjastolaiset vastasivat kyselyyn kiitettävän aktiivisesti: yhteensä 40 vastausta 17 ammattikorkeakoulusta. Kolme vastaajaa jätti kehysorganisaationsa salaisuudeksi. Kampanja oli toteutettu pääasiassa suomeksi. Myös englanniksi sen toteuttivat Metropolia, Tampere, Turku ja Vaasa. Vaasa oli ainoa joka veti kampanjan kolmella kielellä.

Kampanjan toteutusmallia (jokainen sai itse päättää missä laajuudessa ja aikataulussa kampanjan toteuttaa) pidettiin pääosin  hyvänä. Vain 5 vastaajaa piti toteutusmallia huonona, mutta mielipiteeseen vastausten perusteella vaikuttivat muut kuin toteutusmalliin liittyvät asiat: kampanjasivujen heikko käytettävyys, puutteellinen ohjeistus sekä kyselyn huono ajankohta.

Saamaansa tukea riittävänä piti 82% vastaajista. Valitettavasti en osaa sanoa, kuinka moni heistä oli läsnä kampanjaseminaarissa jossa suurin osa informaatiosta annettiin.

Kampanjahahmo jakoi mielipiteitä: 78% piti hahmosta, 14% inhosi sitä. Kolme vastaajaa ei osannut päättää. Kampanjasivuja pidettiin vähintäänkin kohtalaisena (81 %). Sivusto ei kuitenkaan kokonaisuutena saanut yhtä positiivisia arvioita kuin sähköinen oheismateriaali, jota hyvänä tai erinomaisena piti peräti 71% vastaajista. Parhaat arviot sai markkinointimateriaali, jota 30% vastaajista piti erinomaisena ja 48% hyvänä.

Vapaassa palautteessa huutia sai hahmo, jota pidettiin liian lapsellisena sekä Flash-animaationa toteutettu kampanjasivusto. Sivuston sisältöä pidettiin heppoisana ja toteutusta huonosti käytettävänä: esim. testeihin ei voitu linkittää suoraan.

Hieman hämmennyin palautteesta, jossa englanninkielisen materiaalin määrää pidettiin vähäisenä. Vain kirjastojen ohjeistusta ei toteutettu englanniksi, muuten kaikki on kolmella kielellä. Vaikuttaa siltä, että itse fyysisten kampanjamateriaalien on kuviteltu tulevan yhdestä paikasta kun jokainen amk-kirjasto vastasi niiden hankinnasta itse.

Yhteenveto

Erinomaisten palautteiden perusteella on helppo sano, mitä ensi kerralla kannattaa tehdä toisin. Sivuston käytettävyyteen on syytä kiinnittää enemmän huomiota. Kampanjan viestistä on tehtävä selkeämpi ja näkyvämpi. Ohjeistukseen on syytä kiinnittää enemmän huomiota, sillä kirjastopisteiden hajanaisuus saattaa hankaloittaa amk-kirjaston sisäistä tiedonkulkua. Jos kampanja toteutetaan samalla hajautetulla toimintamallilla, toteutukselle on syytä varata ainakin kaksi lukuvuotta. Onneksi kampanjasivusto pidetään pystyssä, joten kampanjoimaan ehtii vielä moneen kertaan.