Tieto edestä ja tieto takaa, tieto istuu ja tieto makaa

Toiminnallinen tieto, intuitiivinen tieto, hiljainen tieto ja kokemustieto ovat kaikki tiedon lajeja, joihin työelämässä on yhä enemmän alettu kiinnittää huomiota. Miten siirtää yksilön asiantuntijuutta eteenpäin, mitä on organisaation asiantuntijuus? Näihin kysymyksiin haettiin vastausta Tietävät työyhteisöt opetuksessa -seminaarissa viime perjantaina.

Päivän avasi akatemiatutkija Kristina Rolin, joka tarkasteli tiedon ja tietämyksen  sosiaalisuutta. Hän eteni episteemistä informaation kautta tieteellisen tiedon määritelmään, skeptisismin kautta argumentaatioon ja klassiseen empirismiin, päätyen lopulta kontekstualismiin. Tieto ja tietämys ovat Rolinin mukaan aina sosiaalisia, sillä tiedon oikeuttaminen (epistemic justification) riippuu tietäjän tilanteen dialogisista piirteistä.

Akatemiatutkija Ritva Engeström on kehittävän työntutkimuksen asiantuntija ja osallistunut mm. Stadian uuden muutoslaboratorio-ajatteluun perustuvan toimintakonseptin kehittämiseen. Hän tarkasteli esityksessään tietotyötä ja siinä nähtäviä muutoksia. Engeströmin mukaan tietotyö on henkisesti raskasta, sillä:

• työ on epämääräisempää, henkilökohtaisempaa
• työkulttuuri vaatii yhä enemmän joustavuutta, sitoutumista ja yhteistyötä
• työn rajat hämärtyvät: deadline-työt ja tietty hektisyys rikkovat perinteisen työaikakäsitteen ja työntekijöiden keskinäisriippuvuus rikkoo perinteiset toimenkuvat
• tulos-, kustannus-, innovaatio- ja kehittämistietoisuus vallitsee, myös julkisella sektorilla.

Valmiiksi annetusta tiedosta siirrytään uuden tiedon luomisen prosesseihin, jotka tapahtuvat käytännön työssä, ihmisten yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Tiedon hallinta ei ole enää tärkeää, vaan tiedon tuottaminen. Tämä on nähtävissä myös omassa työssämme: tiedonhankinnan ja -hallinnan opetuksessa painopiste on siirtynyt tiedonhaun tekniikasta löydetyn tiedon arviointiin ja oman tiedon tuottamisen ohjaukseen.

Opettajan hiljaista pedagogista tietoa tarkasteli dosentti Auli Toom, joka on tutkinut neljää peruskoulun opettajaa. Hän on keskittynyt tutkimuksessaan ns. interaktiiviseen pedagogiseen ajatteluun eli opettajan työn spontaaniin, intuitiiviseen osaan jossa kehollisen tiedon ja tunnetiedon merkitys on suuri. Toomin mukaan hiljainen tietämys ilmenee opettajan toiminnassa suhteessa

• sisältöön: opetuksen sisällöllinen hallinta
• pedagogiaan: opettajan tavat ja tottumukset, opettajan tahdikkuus
• didaktiikkaan: opiskelun edellytysten luominen, opiskelun edistäminen

Päivän ehdottomasti parhaan esityksen piti johtaja Pauli Juuti, jonka aiheena oli kokemustieto työelämässä. Hänen mukaansa kaikki tieto on organisoitunut kokemuksiin, ja syvällisintä osaamista on vaikea kuvata. Ihmisellä on kyky tarkastella omia kokemuksiaan uudelleen; omien kokemusten pohdinta yhdessä muiden kanssa auttaa jäsentämään niitä uudelleen. Kaikkia kokemuksia voidaan aina tarkastella uusista näkökulmista. Oppiminen syntyy kokemusten muuttamisesta.

Seminaarin järjestivät Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, Haaga-Helia AOKK ja Kansanvalistusseura.