Kirjastojen teknologiset trendit 2009

Michael Stephens, yksi kirjastoalan IT-guruista, julkaisi juuri listansa tämän vuoden teknologisista trendeistä. Hän erottaa kymmenen selvää suuntausta, jotka esittelen seuraavassa erittäin rankasti tiivistettynä. Jos haluat päästä syvemmälle aiheeseen, lue koko artikkeli.

1. Pilven ubiikkisuus (The ubiquity of the cloud)

Pilvi = Internetin kautta käytettävissä olevat palvelimet, joilla käyttäjien data sijaitsee.

Kun ihan tavalliset ihmiset tallentavat dokumenttejaan, videoitaan, kuviaan ym. suoraan verkkoon, se vaikuttaa myös kirjastojen arkeen. Stephensin mukaan kirjastojen tulee

  • ymmärtää että konvergentti tekniikka on kaikkialla.
  • sallia käyttäjille vapaa pääsy pilveen (huom. vain teknologisessa merkityksessä!)
  • ymmärtää, että pilvi on myös arvokas tiedonlähde
  • hyödyntää pilveä säästääkseen aikaa ja rahaa.

Kun vapaan verkon merkitys kasvaa, sen tulisi heijastua myös opetukseen. Opiskelijoille on yhä tärkeämpää se, että he kykenevät valitsemaan ja arvioimaan avoimen verkon tiedonlähteitä.

2. Tietotekniikan roolin muuttuminen (The changing role of IT)

Tietotekniset asiantuntijat jättävät palvelinhuoneensa ja siirtyvät mm. tieto- ja prosessihallintoon.  IT-osaamisen merkitys osana kirjastoammattia kasvaa.

3. Yhteisön arvo (The value of the commons)

Kirjastoista tulee yhteisöjen keskuksia, joissa yhteisön jäsenet voivat kohdata toisiaan ja oppia toisiltaan. Sosiaalista kanssakäymistä tuetaan mm. tilasuunnittelulla, sisustuksella ja teknologialla. Uusi kirjasto (commons) on paikka

  • jossa opiskelija on tärkein
  • jonka luomiseen opiskelijat osallistuvat
  • joka on viihtyisä ja hyödyllinen kokoontumispaikka
  • joka edesauttaa yhteyksien luomisessa
  • joka on välttämätön ja tärkeä osa oppilaitosta.

4. Mikrovuorovaikutuksen lupaus (The promise of micro-interaction)

Mikrovuorovaikutuksella tarkoitetaan päivittäin tapahtuvaa tuotteen, brandin tai palvelun käyttöä. Kukin käyttökerta on sellaisenaan merkityksetön, mutta yhdessä ne vaikuttavat suhatutumiseemme ko. tuotteeseen tai palveluun.

Stephens kertoo esimerkin, jossa Twitterin käytöllä saatiin yllättävää lisäarvoa konferenssiin: osallistujat pääsivät kskustelemaan keskenään ja panelistit vastasivat Twitterissä spontaanisti esitettyihin kysymyksiin.

Suomen kirjastoissa mikrovuorovaikutuksen työkaluja käytetään vielä suhteellisen vähän.

5. Heimon hoiva (The care & nurturing of the tribe)

Seth Godin on määritellyt heimot ihmisiksi, joita yhdistää jokin asia. Mitä ovat kirjaston omat heimot?  Miten kirjasto voisi heimojaan tukea ja hoivata? Millaisia palveluja heimon jäsenet oikeasti tarvitsevat ja haluavat?

6. Mobiilin voittokulku (The triumph of the portable device)

Matkapuhelimen merkitys on kasvanut ja siitä on tullut yhä tärkeämpi osa omistajansa elämää. Kirjastojen tulisi rohkaista matkapuhelinten käyttöä, sallia sosiaaliset mediat kuten Facebook ja MySpace. Myös kirjaston antamassa opetuksessa olisi hyvä huomioida matkapuhelimen oppimiselle tarjoamat mahdollisuudet.

7. Personalisoinnin merkitys (The importance of personalization)

Ihmiset personalisoivat yhä enenvässä määrin myös informaatiokokemuksiaan ja -ympäristöjään. Kirjastojen tulisi ottaa mallia vaikkapa Amazonista, joka ehdottaa käyttäjälleen muita mahdollisesti kiinnostavia tuotteita. Kirjastojen palvelujen tulisi saada käyttäjä tuntemaan itsensä paitsi tervetulleeksi, myös tärkeäksi. Käyttäjän tulee tuntea kirjasto omakseen.

8. Paikallistumisen merkitys (The impact of localization)

Mobiililaitteiden ja GPS-palveljen kehittymisen myötä pystymme helposti selvittämään lähimmät kaupat, apteekit, kirjastot, ravintolat jne. – missä tahansa kulloinkin olemme. Toisaalta, sama teknologia mahdollistaa omien liikkeidemme seuraamisen.

Kirjastojen tulisi miettiä sitä, mitä ne tekevät jos asiakkaat etsivät korvaavia palveluita omasta lähiympäristöstään. Avoin verkko on jo nyt tiedonlähteenä pahin kirjaston kilpailija, mutta mitä teemme jos väki mielummin poikkeaa kirjakaupassa tai nettikahvilassa aivan kulman takana? Entä miten kirjasto voisi kehittyä merkityksellisemmäksi ja relevantimmaksi toimijaksi omalla alueellaan?

9. Digitaalisen elintavan kehittyminen (The evolution of the digital lifestyle)

Sisällöt (ml. sanomalehdet, musiikki, televisio-ohjelmat  ja elokuvat) ovat siirtyneet verkkoon, mikä on mullistanut koko markkinoinnin ja kaupankäynnin käsitteet. Myös kirjastojen tulisi kehittää toimintatapojaan varmistaakseen, että käyttäjä löytää tarvitsemansa sähköisen tiedon. Yksi esimerkki tulee Hollannista, jossa kirjasto on neuvotellut oikeudet jakaa musiikkia omilta palvelimillaan.  Kirjastojen tulisi miettiä myös tapoja tukea käyttäjälähtöistä tiedontuotantoa, esim. tarjoamalla foorumeita, joilla journalistit ja kansalaiset voivat kohdata tuottaakseen tietoa ja uutisia paikallisista asioista.

10. Kohti avointa ajattelua (The shift toward Open Thinking)

Luovuus. Innovaatio. Rajojen rikkominen. Läpinäyvyys. Avoimuus. Aito käyttäjäkeskeisyys.

Oman yhteisön tarpeisiin on nykyisin helppo vastata: tarvitaan vain hyvä idea, tekniikka siihen on todennäköisesti jo olemassa ja vapaasti käytettävissä. Sosiaalisen median työkaluilla yhteisö voidaan sitoa toimintaan mukaan.

Kirjastojen on uudistettava toimintaansa, uskallettava vaatia omilta yhteistyökumppaneiltaan todellista tarvetta vastaavia palveluita. Tietotekniikka on niin kehittynyttä, ettei kirjastojärjestelmän toimittajan lauseessa ”ei voida toteuttaa” ole enää mitään perää. Jos ei voida toteuttaa, mennään muualle – siellä kyllä voidaan.

Yhteenveto

Yhteenvetona Stephens listaa viisi asiaa, joihin kirjastojen on mietittävä oma kantansa:

  1. Yksityisyys Kirjastojen tehtävä on opastaa käyttäjiään sosiaalisten verkostojen toimijoina ja kertoa niistä vaaroista, joita siihen liittyy.
  2. Ympäristö Millä tavoin voimme pienentää kirjaston ekologista jalanjälkeä?
  3. Informaation luonne Tietokäsitys on muuttunut. Tietoa etsitään hetkessä ja välittömään tarpeeseen. Miten kirjasto voi olla relevantti tällaisille tiedon käyttäjille?
  4. Uusi sukupolvi Nuoret kasvavat tiedon tuottajina. Myös kirjastojen on tuettava heidän tarpeitaan.
  5. Kirjaston tarinan kertominen Päättäjille on kerrottava kirjaston tarina, annettava esimerkkejä onnistumisesta jos kirjaston rahoitus halutaan turvata.
About these ads

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s