Minulle jäi huono omatunto eilisestä jutusta. Oman ammattikuntani tuntien minun pitäisi välttää kattavia listoja ja vastaavia – te suhtaudutte niihin kuitenkin listana tehtävistä töistä. Ja sitten ahdistutte, kun aika ei riitä kaikkeen. Ja tunnette huonoa omaatuntoa, kun ette kykene ihan kaikkea hallitsemaan. Ja sitten iskee stressi.
Syyllistyn itse ihan samaan ellen tietoisesti pidä varaani.
Alexandra Levit on antanut neljä hyvää vinkkiä, joilla voi hallita sosiaalista mediaa. Nämä neuvot pätevät yhtä hyvin, oli sitten kyseessä sinä tai kirjasto.
1. Selvitä tarve. Kysy itseltäsi miksi olet mukana juuri tässä palvelussa, miksi olet valinnut juuri tämän työkalun. “Kun kaikki muutkin” ei ole riittävän hyvä selitys, ei edes kirjastolle. Ellei sinulla ole todellista käyttötarvetta palvelulle, miksi olla mukana?
2. Päätä käyttötapa. Älä yritä tehdä kaikkea kaikkialla, vaan mieti kohdeyleisö ja käyttötarkoitus. Oletko mukana sekä Facebookissa että LinkedInissä? Yritätkö molemmissa tehdä samoja asioita? Ei hyvä. Erikoistu: käytä toista henkilökohtaiseen ja toista ammatilliseen viestintään.
3. Luo rajat. Tämä liittyy oikeastaan edelliseen. Mieti kohderyhmääsi ja sitä, millaisen kuvan haluat itsestäsi kussakin palvelussa antaa. Älä jaa perheen lomakuvia ammatillisissa verkostoissa. Paitsi jos ihan oikeasti haluat tehdä sen.
4. Jaa toimintaperiaatteesi. Kerro verkostollesi, mihin tarkoitukseen eri palveluita käytät. Jos käytät Facebookia sukulaisten ja ystävien kanssa, sinun ei tarvitse hyväksyä työkavereita kontakteiksi. Sen sijaan voit kutsua heidät liittymään LinkedIniin.
1 vastaus tähän mennessä ↓
Tuija Marstio // Ti 25.8.2009 klo 9:39 |
Kiitoksia Levitin artikkelin kääntämisestä. Hyviä ohjeita, joskin osa tuli minulle vähän myöhässä – ovat nuo somen käyttötavat menneet jossain määrin sekaisin. Ts. sekä kavereita että kollegoja esim. Facebookissa…