Web 2.0 ja korkeakoulukirjasto

Lukaisin tuossa joutessani Journal of Academic Librarianship -lehdestä löytyvät artikkelin, jossa oli kartoitettu kahdeksankymmenen akateemisen kirjaston web 2.0-käyttöä New Yorkin osavaltiossa. Tulokset eivät ole mitenkään yllättäviä: sama trendi on nähtävissä myös Suomessa. Joitakin eroja kuitenkin löytyy.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, 1) onko kirjastoissa hyödynnetty web 2.0-työkaluja ja 2) miten näitä työkaluja oli sovellettu kirjastopalveluissa. Alle puolet (42%) tutkituista  kirjastosta oli ottanut käyttöönsä minkäänlaisia sosiaalisen median työkaluja. Ylivoimaisesti yleisin käytetyistä työkaluista oli mese, Instant messaging, joka on luonteva työkalu sähköpostin ja tekstiviestin käyttäjille. Suomessa meseä hyödyntävät lähinnä yleiset kirjastot, eivätkä niistäkään monet.

Käytettyjen Web 2.0 työkalujen jakautuminen

Seuraavaksi suosituimpia työkaluja olivat blogit ja uutissyötteet, joita molempia hyödynnettiin lähinnä ajankohtaistiedon jakelussa ja yleisessä tiedotuksessa. Tageja ja wikejä käytettiin vain muutamassa kirjastossa, podcasteja vain kahdessa.

Mielenkiintoista kyllä, sosiaalisia verkostotyökaluja (SNS) kuten Facebookia ja Myspacea käytti vain 4 kirjastoista. Suomessahan kirjastot ovat suhteellisen aktiivisesti lähteneet mukaan erityisesti Facebookiin.

Näin pienestä otoksesta ei kannata tehdä kovin kummoisia johtopäätöksiä. Mitään selkeitä trendejä ei työkalujen hyödyntämistavoissa vaikuttaisi olevan: kukin kirjasto hyödynsi niitä omalla tavallaan ja omien tarpeidensa mukaan (ehkä myös oman innovatiivisuutensa ja teknisen osaamisensa rajoissa?). Se, mitä Xu ja kumppanit huomasivat oli, että kirjastolaiset vaikuttivat itse huomattavasti innostuneemmilta sosiaalisista työkaluista kuin heidän asiakkaansa. Itse väittäisin tässä olevan kyse siitä, etteivät tarjotut palvelut ole kohdanneet asiakkaiden tarpeita: ainakaan esimerkkeinä mainitut sovellukset eivät tarjoa  mitään erityistä lisäarvoa kirjaston käyttäjälle.

Artikkelin lopussa tekijät hahmottelevat mallin, jolla akateeminen kirjasto voi kehittyä sosiaalisemmaksi. Heidän mallinsa ei tuo mitään uutta kirjasto 2.0-ajatteluun, joskin kuvaa sitä aika mukavasti ja ennen kaikkea kevyesti. Tekijät peräänkuuluttavat kirjastoilta viittä asiaa: 1) avoimuutta, 2) vuorovaikutuksellisuutta, 3) lähentymistä, 4) yhdessä tekemistä ja 5) osallistumista.

Xu, Chen & Ouyang, Fenfei & Chu, Heting. The Academic Library meets Web 2.0: applications and implications. The Journal of Academic Librarianship 35 (2009): 4. In Press. Saatavissa sekä Ebscosta että Elsevierin Science Directistä.

Ohjeita bloggaamista harkitsevalle kirjastolle

Jos kirjastonne harkitsee blogin aloittamista, kannattaa vilkaista David Lee Kingin omalle kirjastolleen tekemä toimintaohje. Erityisesti suosittelen lukemaan kohdat, jossa käsitellään  keskustelun rohkaisemista ja asiakkaiden kommentteihin vastaamista sekä tietysti oman äänen löytämistä.

Kaikki alkaa ideasta

Kävin juuri mielenkiintoisen keskustelun kollegan kanssa sosiaalisen median käytöstä kirjastoissa, ja vielä tarkemmin amk-kirjastoissa. Päädyimme seuraaviin johtopäätöksiin:

* Kaikki alkaa ideasta: web 2.0 on työkalu, ei itseisarvo. Mitä sillä aiotaan tehdä? Ei ole mitään järkeä esim.  siirtää kirjaston tiedotusta sellaisenaan wikiin tai blogiin. Jaikuun kyllä.

* Vuorovaikutteisuus on kingi: web 2.0-työkalujen lisäarvo ja rikkaus tulee lukijoiden mahdollisuudesta kommentoida ja keskustella.

* Ylläpito vaatii resursseja: esim. blogia on päivitettävä säännöllisesti. Sen ylläpito ei onnistu yhdeltä ihmiseltä oman toimen ohella. Tarvitaan selkeä tavoite,  toimintasuunnitelma ja vastuutus.

Kuva: Matt Hamm

Sosiaalista mediaa oppii parhaiten tekemällä. Ennen kuin kirjasto alkaa miettiä sen sovelluksia omiin palveluihinsa, kannattaa yksittäisten kirjastolaisten ensin totutella erilaisiin työkaluihin. Käyttökokemuksia on hyvä kerätä jopa vuosi. Vasta sitten on aika miettiä kirjaston palvelujen “sosialisointia”.

Oppia voi tietysti hakea hyvistä käytänteistä, mutta vielä enemmän oppii epäonnistumisista. Interactive Insights Group on laatinut listan pahimmista mokista, mitä sosiaalisen median käyttöönottossa on sattunut.

Kirjastoblogit kautta maailman

Saksassa on viimeiset puolitoista vuotta kerätty tietoa kirjastoblogeista kautta maailman. Tiedot on julkaistu Libworld-sivustolla. Nyt eri maita käsittelevät artikkelit on koottu myös kirjaksi, jonka saa ladata ilmaiseksi verkosta.

Hauschke, Christian & Ullmann, Nadine & Lohre, Sarah (eds.) LibWolrd: library blogs worldwide. Hannover: Infobib.de, 2008.

445 kautta 10683

Kollega tuossa aamulla soitteli ja kiitteli oman bloginsa puffaamisesta: mainostus on tuottanut tulosta ja hankkinut hänelle paljon uusia lukijoita.

Puhelu innosti minut tarkistamaan hankeblogin tilanteen Blogilistalla. Nousu on ollut huima: luetuimpien listalla sijalta 10683 sijalle 445! Vakituisia tilaajia blogilla on seitsemän. Minusta tämä on uskomatonta, kun ottaa huomioon että hankeblogi on suunnattu hyvin rajatulle lukijakunnalle.

Kiitos siis sinulle, rakas lukija!

Vinkki blogin aloittamista harkitsevalle amk-kirjastolle

Sosiaalistumisen teemassa pysyäkseni: moni amk-kirjasto on liittynyt blogosfäärin täysvaltaiseksi jäseneksi (ks. oikeassa reunassa kohta Blogit amk-kirjastoissa). Veikkaan, että monessa muussa amk-kirjastossa blogin aloittamista jo vähintään harkitaan. Teille haluan vinkata alunperin Laureaa varten rakentamastani sivustosta, johon on koottu taustatietoa ja perusteita bloggaamisesta. Erityisen hyödyllisen Bloggerista tekee se, että siihen on kerätty verkon parhaat bloggausvinkit.

Kuva: mexicanwave @ Flickr

Blogi mahdollistaa vuorovaikutuksen

Kuva: net_efekt @ Flickr

Niin amk- kuin muidenkin blogien suhde kommentointiin vaihtelee: on blogeja joissa kommentointia ei sallita lainkaan, toiset taas sallivat kommentoinnin avoimesti kenelle tahansa. Ja sitten on niitä, jotka sallivat kommentoinnin vain suljetulle ryhmälle.

Blogien lisäarvo esim. perinteiseen verkkosivuun verrattuna tulee juuri vuorovaikutteisuudesta, mahdollisuudesta keskustella, kommentoida, väittää vastaan tai puhua puolesta. Blogi joka rajaa keskustelua toimii omaa perusluontoaan vastaan. Jos syntyvästä keskustelusta ei tykkää, senhän voi aina poistaa (joskaan se ei oikein sovellu blogietiikkaan).

Olkaamme siis rohkeita ja mahdollistakaamme keskustelu ja vuorovaikutus! Siinä ei menetä mitään, mutta saa mahdollisuuden voittaa paljon.

Blogata vai eikö blogata?

Sosiaalisen median hyödyntäminen on hiljalleen yleistymässä myös amk-kirjastoissa. Uutissyötteitä hyödynnetään yhä enenevässä määrin (esim. PIRAMK, Seamk), ja muutama kirjasto on liittynyt jo Facebookiin (esim. TAMK, EKAMK ). Tavallisimpia kosketuksia sosiaaliseen mediaan ovat amk-kirjastoissa kuitenkin olleet blogit: niitä on helppo perustaa ja ne koetaan luontevaksi tavaksi viestiä.

Jos olet ajatellut aloittaa bloggaamisen omassa amk-kirjastossasi, kannattaa ehkä tutustua Karen A. Coombsin ja Jason Griffeyn keräämään listaan kirjastoblogeista. Listalla esiintyviä blogeja käsitellään juuri julkaistussa Library Blogging -kirjassa. Esimerkkejä on luvattu myös päivittää ja täydentää, eivätkä ne muuten rajoitu pelkkiin blogeihin. Mukana on mm. Facebook, MySpace ja Flickr, puhumattakaan Twitteristä (joka alkaa kuulua useimpien amerikkalaisten kirjastojen peruspalveluihin).

Amerikkalaisen kirjastomaailman lyömätön web 2.0-guru on Michael Stephens, jonka väitöskirja Modelling the role of blogging in librarianship (2007) tarkastelee kirjastolaisten motivaatioita blogata. Stephensin käsialaa on myös aiheen perusteos, Web 2.0 and Libraries (2008).

Marc21 konversio ja muuta kivaa

Olettehan huomanneet SAMKin kirjaston blogin?  Tämä on ihan must varsinkin kaikille teknisesti suuntautuneille kirjastolaisille. Blogia kannattaa pitää silmällä erityisesti nyt kun Marc21-konversio on ajankohtainen. SAMKin kirjaston pelle-pelottomat Jussi ja Harri testailevat ja jakavat kokemuksiaan, joista uusimpina mainittakoon Harrin kokeilut käyttöohjeiden teosta Camtasialla ja Jussin testaus Marc21-konversiosta.

Sconul Focus 43 ilmestynyt

Uusin numero Sconul Focus -lehdestä on ilmestynyt. Artikkeleista löytyy luettavaa jokaiselle amk-kirjastolaiselle: on juttuja sosiaalisesta mediasta, infolukutaidon opetuksesta, OPACista, e-aineistoista, asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaaamisesta, kirjastojen johtamisesta ja vaikka mistä muusta. Kannattaa tutustua.

Sconul Focus (aiemmin Sconul Newsletter) on Iso-Britannian ja Irlannin yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen yhteinen lehti, jota julkaisee Society of College, National and University Libraries (SCONUL).