Syksy alkaa lupaavasti

Veikkaanpa, että moni amk-kirjastolainen on tänään palailemassa työn ääreen. Toivottavasti teillä kaikilla on ollut kaikin puolin onnistunut loma – vähintään yhtä onnistunut kuin itselläni. Viisi ihanaa viikkoa täysin ilman verkkoa – suosittelen kaikille!

Työelämään taas totutellessa – ja ennen kuin syyskuun hulabaloo varsinaisesti alkaa – on mainio tilaisuus syventyä ammattilehtiin. Uusin Journal of Information Literacy tarjoaa paljon todella mielenkiintoista luettavaa mm. tutkijoiden IL-tarpeista,  IL:n massa-opetuksesta pienillä resursseilla (!) ja IL:n integroimisesta OPSiin.

Web 2.0 ja korkeakoulukirjasto

Lukaisin tuossa joutessani Journal of Academic Librarianship -lehdestä löytyvät artikkelin, jossa oli kartoitettu kahdeksankymmenen akateemisen kirjaston web 2.0-käyttöä New Yorkin osavaltiossa. Tulokset eivät ole mitenkään yllättäviä: sama trendi on nähtävissä myös Suomessa. Joitakin eroja kuitenkin löytyy.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, 1) onko kirjastoissa hyödynnetty web 2.0-työkaluja ja 2) miten näitä työkaluja oli sovellettu kirjastopalveluissa. Alle puolet (42%) tutkituista  kirjastosta oli ottanut käyttöönsä minkäänlaisia sosiaalisen median työkaluja. Ylivoimaisesti yleisin käytetyistä työkaluista oli mese, Instant messaging, joka on luonteva työkalu sähköpostin ja tekstiviestin käyttäjille. Suomessa meseä hyödyntävät lähinnä yleiset kirjastot, eivätkä niistäkään monet.

Käytettyjen Web 2.0 työkalujen jakautuminen

Seuraavaksi suosituimpia työkaluja olivat blogit ja uutissyötteet, joita molempia hyödynnettiin lähinnä ajankohtaistiedon jakelussa ja yleisessä tiedotuksessa. Tageja ja wikejä käytettiin vain muutamassa kirjastossa, podcasteja vain kahdessa.

Mielenkiintoista kyllä, sosiaalisia verkostotyökaluja (SNS) kuten Facebookia ja Myspacea käytti vain 4 kirjastoista. Suomessahan kirjastot ovat suhteellisen aktiivisesti lähteneet mukaan erityisesti Facebookiin.

Näin pienestä otoksesta ei kannata tehdä kovin kummoisia johtopäätöksiä. Mitään selkeitä trendejä ei työkalujen hyödyntämistavoissa vaikuttaisi olevan: kukin kirjasto hyödynsi niitä omalla tavallaan ja omien tarpeidensa mukaan (ehkä myös oman innovatiivisuutensa ja teknisen osaamisensa rajoissa?). Se, mitä Xu ja kumppanit huomasivat oli, että kirjastolaiset vaikuttivat itse huomattavasti innostuneemmilta sosiaalisista työkaluista kuin heidän asiakkaansa. Itse väittäisin tässä olevan kyse siitä, etteivät tarjotut palvelut ole kohdanneet asiakkaiden tarpeita: ainakaan esimerkkeinä mainitut sovellukset eivät tarjoa  mitään erityistä lisäarvoa kirjaston käyttäjälle.

Artikkelin lopussa tekijät hahmottelevat mallin, jolla akateeminen kirjasto voi kehittyä sosiaalisemmaksi. Heidän mallinsa ei tuo mitään uutta kirjasto 2.0-ajatteluun, joskin kuvaa sitä aika mukavasti ja ennen kaikkea kevyesti. Tekijät peräänkuuluttavat kirjastoilta viittä asiaa: 1) avoimuutta, 2) vuorovaikutuksellisuutta, 3) lähentymistä, 4) yhdessä tekemistä ja 5) osallistumista.

Xu, Chen & Ouyang, Fenfei & Chu, Heting. The Academic Library meets Web 2.0: applications and implications. The Journal of Academic Librarianship 35 (2009): 4. In Press. Saatavissa sekä Ebscosta että Elsevierin Science Directistä.

Uusi osaaja.net keskittyy luovuuteen

Luovuuden lisäksi uudessa osaaja.netin numerossa ovat vahvasti läsnä sosiaalinen media ja informaatiolukutaito.  Ari Haasion sanoin:

Luovuus on paras lamalääke. Uudet innovaatiot, rohkeat keskustelunavaukset ja uusien näkökulmien löytäminen tuttuihin asioihin on menestymisen edellytys. Luovuus ei ole vain taiteen ja tieteen yksinoikeus, sen tulee läpäistä kaikki elämän eri osa-alueet. Meidän tulee antaa luovuudella mahdollisuus, rohkaista ihmisiä toimimaan ennakkoluulottomasti ja ruokkia näin innovoimista. Tässä Osaaja.netin numerossa käsitellään luovuutta erityisesti tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Moderni teknologia on tuonut mukanaan runsaasti erilaisia innovaatioita. Samalla se on myös luovuuden kasvualusta ruokkien itse itseään. Internet ja sen tarjoamat lähes rajattomat mahdollisuudet ovat tästä oiva esimerkki.

Uusi CIL ilmestynyt

Lehdestä Communications in Information Literacy on ilmestynyt uusi numero. Artikkelit – erityisesti viimeinen – vaikuttavat varsin kiintoisilta:

An Evaluation of an Upper-Division, General Education Information Literacy Program / Elizabeth Spackman Hopkins, Suzanne Julian

Pedagogical Considerations in Developing an Online Tutorial in Information Literacy / Therese Skagen and others

Incorporating Vendor-Created Training into Information Literacy Instruction: A Case Study / Carissa Holler

Nordic Journal of Information Literacy in Higher Education

Kauan mainostetusta pohjoismaisesta IL-lehdestä Nordic Journal of Information Literacy in Higher Education on ilmestynyt ensimmäinen numero. Artikkeleita ei ole montaa, mutta ne ovat sitäkin laadukkaampia. Suosittelen!

PS Oletko itse koskaan harkinnut artikkelin kirjoittamista? Mitäs jos vihdoinkin pistäisit toimeksi? NJILHE tekee asian helpoksi: heillä on menossa jatkuva Call for papers.

Iflan IL Newsletter julkaistu

IFLAn IL-jaosto on alkanut julkaista uutislehteä, josta on juuri ilmestynyt ensimmäinen numero. Asiaa on mm. IL-logosta ja tulossa olevista konferensseista. Lisäksi lehdessä vinkataan hyviä IL-kirjoja ja seuraamisen arvoisia blogeja. Ja on siellä myös konferenssikuulumisia ja henkilöesittelykin. Kannattaa vilkaista!

Library and Information Research

Library and Information Research -lehdestä on juuri julkaistu uusi numero (102/2008). Lehdestä selviää mm. miten kirjoittaa tehokas hanke-esitys tai mitä kuuluu Skotlannin IL-projektille, jossa on ennakkoluulottomasti ylitetty kaikki sektorirajat.

Tanssii opettajan kanssa

Kuva: zabara tango @ Flickr

Meagan Bowler ja Kori Street ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen artikkelin, jossa he kuvaavat selvitystään informaatiolukutaidon opetusyhteistyön vaikuttavuudesta oppimistulokseen. Kohteena olivat viisi humanistisen alan kurssia, joissa ammattiaineen opettajan ja informaation yhteistyön taso vaihteli:

Taso 1: informaatikko osallistuu tehtävän määrittelyyn sekä opettaa yhdellä tunnilla opiskelijoille tiedonhankintaa tehtävän näkökulmasta. Informaatikko ei osallistu arvosteluun.

Taso 2: Sama kuin edellä, mutta informaatikko saa nyt kaksi opetustuntia.

Taso 3: Informaatikko ja opettaja suunnittelevat yhdessä opintojakson sisältöä ja oppimistehtäviä. Informaatikko osana opiskelijatiimiä (PBL), eli ohjaa myös tutkimusprosessissa.

Taso 4: Informaatikko ja ammattiaineen opettaja tasavertaisia opettajia, joilla yhteisvastuu opintojakson suunnittelusta ja toteutuksesta. Informaatikko selkeästi tiedonhallinnan asiantuntija.

Taso 5: Sama kuin edellä, mutta opettajan ja informaatikon roolit sekoittuvat. Informaatikko toimii ammattiaineen opetuksessa, ammattiaineen opettaja ohjaa informaatiolukutaidossa.

Bowler ja Street huomaisvat, että informaatikon osallistumisen taso oli suorassa suhteessa opiskelijoiden IL-osaamisen kehitykseen. Mitä syvempää opettaja-kirjastoyhteistyö oli, sen paremmat olivat oppimistulokset. Toinen vaikuttava seikka oli informaatiolukutaidon identifiointi omana erikoisalanaan. Oppiminen oli tuloksellisempaa silloin, kun opiskelijat ymmärsivät informaatiolukutaidon käsitteen ja sen merkityksen. Tasolla 5 jolla informaatiolukutaito oli sisäänrakennettu osa muuta sisältöä, oppimistulokset olivat selkeästi huonommat.

Kaiken kaikkiaan Bowler ja Street suosittelevat opettajan ja kirjaston yhteistyötä, oli yhteistyön taso mikä hyvänsä. IL on kuitenkin hyvä erottaa selkeästi omaksi tieteenalakseen, joka vaatii erikoisosaamista. Useamman informaatikon osallistuminen saman opintojakson opetukseen (PBL-työskentelyssä) tukee ammattiaineen opettajien käsitystä informaatiolukutaidosta yhtenä koulutusalana muiden joukossa.

Bowler, Meagan & Street, Kori. Investigating the efficacy of embedment: experiments in information literacy integration. Reference Services Review 36 (2008): 4, pp. 438-449. Saatavissa Emeraldin kautta: http://www.emeraldinsight.com/10.1108/00907320810920397

Uusi JIL on ilmestynyt

Journal of Information Literacyn uusi numero 2/2008 on ilmestynyt. Lehti on taas kerran täynnä mielenkiintoista luettavaa:

• Exploring the connections between information literacy and writing for international students / Karen Bordonaro
• A Reading Strategy for a UK university: Reviewing the literature on reading, literacy and libraries, with particular regard to the HE sector / Diana Garfield
• Building an information literate school community: approaches to inculcate information literacy in secondary school students / Abrizah Abdullah
• Information literacy support for off-campus students by academic libraries in the Republic of Ireland / Philip Russell
• Report on user trials for a new BEI database / J.P. (Sam) Saunders, Janet Coles
• Fostering independent learning and critical thinking in management higher education using an information literacy framework / Chrys Senaka Gunasekara
• Information literacy at the Service Desk: the role of circulations staff in promoting information literacy / Hannah Hauxwell
• InfoZone: an enticing Library and IT induction? / Kathleen Morgan, Geoff Walton

P.S. Siltä varalta että ihmettelet: ei, en ole palannut lomalta. Eläköön julkaisun ajatusmahdollisuus!

Uusi Educause ilmestynyt

Poimintoja Educause Qarterlyn uusimmasta numerosta 31 (2008):4:

• The semantic web in education / Jason Ohler
• Information Presentation for Effective E-Learning / Richard Kordel
• E-Portfolios as a Hiring Tool  / Chris Ward and Chris Moser
• Paper-Based Computing / Charles Hannon
• Illegal File Sharing 101 /  Kent Wada
• Knowledge Management and the Academy / Timothy J. Cain, Joseph J. Branin, and W. Michael Sherman
• Ask Good Questions by Starting with Key Decisions / Deborah Keyek-Franssen and Charlotte Briggs
• Results-Based Interaction Design / Meredith Weiss
• Asynchronous and Synchronous E-Learning / Stefan Hrastinski
• Learning Curve: Adapting Library Workspaces / James C. Haug