Amerikkalainen markkinointiguru Seth Godin vinkkaa blogissaan mainiosta vaihtoehdosta ppt-esitykselle silloin, kun haluat esitellä asiaasi vain muutamalle ihmiselle. Tätä voisi hienosti soveltaa vaikkapa henkilökohtaisessa tiedonhaun ohjauksessa:

1. Suunnittele sisältö ja luo esitys ppt-pohjalle.

2. Poista joka diasta jotakin.

3. Tulosta esitys (vaaka-, ei pystyarkeille).

4. Nido esitys kirjaseksi.

5. Kun käyt esitystä läpi, täydennä kirjasta käsin (tai anna ohjattavan täydentää sitä!). Session päättyessä ohjattavallasi on mainio dokumentti läpikäydyistä asioista.

Instead of focusing their efforts on teaching students, librarians could focus more of their efforts on faculty – not just arranging a library session next Wednesday, but in providing opportunities to delve deeper into the complexities of making wise choices among abundant evidence, of formulating creative questions, of making sense of sources and using them to build something new.

Barbara Fister: Fostering Information Literacy Through Faculty Development. Library Issues 29 (2009): 4.

Näinhän se on. Mutta onko meistä enää tähän? Olemme jauhaneet tiedonhaun ja -hallinnan alkeita niin kauan ja niin monelle uudelle opiskelijaryhmälle joka vuosi, että alan olla huolissani omista tiedonhallintataidoistamme. Kuinka moni meistä jaksaa ja ehtii ylläpitää todellista asiantuntijuutta vaativaa tiedonhallintaosaamista? Kuinka moni kykenee välttämään ammatillisen taantumisen jauhaessaan aina niitä samoja perusasioita?

Käsi sydämelle, amk-kirjastolainen: millä tasolla on oma infolukutaitosi?

Kiitos artikkelivinkistä: Sheila Webber

Pedaryhmä kokoontui eilen viimeistä kertaa, ainakin  nykyisessä kokoonpanossaan. Ryhmän toimikausi on loppumassa vuoden vaihteessa, ja uusi ryhmä aloittaa työnsä 2010. Jäsenten rekrytointi on juuri menossa – jos tunnet kiinnostusta asiaan, otahan pikimiten yhteyttä!

Moni meistä on jo valmis antamaan tilaa uusille; ryhmän konkari Hanna-Riina Aho (KPAMK) on ollut mukana konsortion kaikissa kolmessa pedaryhmässä, ja useampi meistä jo kahdessa ryhmässä. Toiminnan jatkuvuus on onneksi turvattu, sillä Åbergin Kristiina (JAMK) ja Karjalaisen Riitta-Liisa (KAJAK) lupasivat olla käytettävissä vielä seuraavallakin kaudella.

Koska kyseessä oli ryhmän viimeinen kokous, käytimme aikamme lähinnä lankojen vetämiseen yhteen. Yksi ylläri meillä saattaa vielä olla takataskussa: uusi opetuksen arviointityökalu, joka saadaan ulos vielä tämän vuoden aikana. Mutta siitä myöhemmin lisää.

Opas infolukutaidon opetukseen on saamassa toisen, korjatun ja täydennetyn painoksen vielä loppuvuoden aikana. Opas tulee edeltäjänsä mukaisesti olemaan maksuton, ja sähköinen versio julkaistaan verkossa.

Pedaryhmä on mielestäni kaikista konsortion työryhmistä se, joka on kyennyt tuomaan eniten näkyvää hyötyä yksittäisille amk-kirjastolaisille. Ryhmän järjestämät seminaarit ja työpajat ovat olleet suosittuja ja ilmeisen tarpeellisia tilaisuuksia verkostoitumiselle, ja IL-opetuksen työkalut (esim. Opas IL-opetukseen, IL-mittaristo) toivottavasti kuluvat amk-kirjastolaisten käsissä vielä pitkään.

Mahdollisuus olla mukana tämän ryhmän työssä oli uskomattoman hieno kokemus, jota arvostan koko loppuelämäni.

Lue lisää:

Puttonen, Kaisa. Pedagogisen ryhmän ensimmäinen toimintavuosi. Kreodi 2/2008.

Tieto arjessa -wiki

Minulle jäi huono omatunto eilisestä jutusta. Oman ammattikuntani tuntien minun pitäisi välttää kattavia listoja ja vastaavia – te suhtaudutte niihin kuitenkin listana tehtävistä töistä. Ja sitten ahdistutte, kun aika ei riitä kaikkeen. Ja tunnette huonoa omaatuntoa, kun ette kykene ihan kaikkea hallitsemaan. Ja sitten iskee stressi.

Syyllistyn itse ihan samaan ellen tietoisesti pidä varaani.

Alexandra Levit on antanut neljä hyvää vinkkiä, joilla voi hallita sosiaalista mediaa. Nämä neuvot pätevät yhtä hyvin, oli sitten kyseessä sinä tai kirjasto.

1. Selvitä tarve. Kysy itseltäsi miksi olet mukana juuri tässä palvelussa, miksi olet valinnut juuri tämän työkalun. “Kun kaikki muutkin” ei ole riittävän hyvä selitys, ei edes kirjastolle. Ellei sinulla ole todellista käyttötarvetta palvelulle, miksi olla mukana?

2. Päätä käyttötapa. Älä yritä tehdä kaikkea kaikkialla, vaan mieti kohdeyleisö ja käyttötarkoitus. Oletko mukana sekä Facebookissa että LinkedInissä? Yritätkö molemmissa tehdä samoja asioita? Ei hyvä. Erikoistu: käytä toista henkilökohtaiseen ja toista ammatilliseen viestintään.

3. Luo rajat. Tämä liittyy oikeastaan edelliseen. Mieti kohderyhmääsi ja sitä, millaisen kuvan haluat itsestäsi kussakin palvelussa antaa. Älä jaa perheen lomakuvia ammatillisissa verkostoissa. Paitsi jos ihan oikeasti haluat tehdä sen.

4. Jaa toimintaperiaatteesi. Kerro verkostollesi, mihin tarkoitukseen eri palveluita käytät. Jos käytät Facebookia sukulaisten ja ystävien kanssa, sinun ei tarvitse hyväksyä työkavereita kontakteiksi. Sen sijaan voit kutsua heidät liittymään LinkedIniin.

Veikkaanpa, että moni amk-kirjastolainen on tänään palailemassa työn ääreen. Toivottavasti teillä kaikilla on ollut kaikin puolin onnistunut loma – vähintään yhtä onnistunut kuin itselläni. Viisi ihanaa viikkoa täysin ilman verkkoa – suosittelen kaikille!

Työelämään taas totutellessa – ja ennen kuin syyskuun hulabaloo varsinaisesti alkaa – on mainio tilaisuus syventyä ammattilehtiin. Uusin Journal of Information Literacy tarjoaa paljon todella mielenkiintoista luettavaa mm. tutkijoiden IL-tarpeista,  IL:n massa-opetuksesta pienillä resursseilla (!) ja IL:n integroimisesta OPSiin.