Sosiaalinen media – miten?

Heidi Steiner kirjoittaa uusimmassa Library High Tech News -lehdessä niistä tavoista, joilla kirjasto voi tehokkaimmin hyödyntää sosiaalisia verkostotyökaluja (social networking sites, SNS). Esimerkeiksi hän artikkelissaan nostaa suositut palvelut Facebook, MysSpace, Twitter ja Ning.

Steiner korostaa loppupäätelmissään sitä, että palveluja on ylläpidettävä aktiivisesti (=usein) ja että niistä on tiedotettava näkyvästi. Mutta vielä tärkeämpää minusta on se, että palveluille on olemassa selvä tehtävä tai tarkoitus.

Steiner, Heidi. Reference Utility of Social Networking Sites: Options and Functionality. Library Hi Tech News 26 (2009): 5/6, 4-6. Saatavissa Emeraldin kautta.

Kiitos vinkistä: Angel Rivera

Millä tasolla on kirjastolaisen oma infolukutaito?

Instead of focusing their efforts on teaching students, librarians could focus more of their efforts on faculty – not just arranging a library session next Wednesday, but in providing opportunities to delve deeper into the complexities of making wise choices among abundant evidence, of formulating creative questions, of making sense of sources and using them to build something new.

Barbara Fister: Fostering Information Literacy Through Faculty Development. Library Issues 29 (2009): 4.

Näinhän se on. Mutta onko meistä enää tähän? Olemme jauhaneet tiedonhaun ja -hallinnan alkeita niin kauan ja niin monelle uudelle opiskelijaryhmälle joka vuosi, että alan olla huolissani omista tiedonhallintataidoistamme. Kuinka moni meistä jaksaa ja ehtii ylläpitää todellista asiantuntijuutta vaativaa tiedonhallintaosaamista? Kuinka moni kykenee välttämään ammatillisen taantumisen jauhaessaan aina niitä samoja perusasioita?

Käsi sydämelle, amk-kirjastolainen: millä tasolla on oma infolukutaitosi?

Kiitos artikkelivinkistä: Sheila Webber

Syksy alkaa lupaavasti

Veikkaanpa, että moni amk-kirjastolainen on tänään palailemassa työn ääreen. Toivottavasti teillä kaikilla on ollut kaikin puolin onnistunut loma – vähintään yhtä onnistunut kuin itselläni. Viisi ihanaa viikkoa täysin ilman verkkoa – suosittelen kaikille!

Työelämään taas totutellessa – ja ennen kuin syyskuun hulabaloo varsinaisesti alkaa – on mainio tilaisuus syventyä ammattilehtiin. Uusin Journal of Information Literacy tarjoaa paljon todella mielenkiintoista luettavaa mm. tutkijoiden IL-tarpeista,  IL:n massa-opetuksesta pienillä resursseilla (!) ja IL:n integroimisesta OPSiin.

Web 2.0 ja korkeakoulukirjasto

Lukaisin tuossa joutessani Journal of Academic Librarianship -lehdestä löytyvät artikkelin, jossa oli kartoitettu kahdeksankymmenen akateemisen kirjaston web 2.0-käyttöä New Yorkin osavaltiossa. Tulokset eivät ole mitenkään yllättäviä: sama trendi on nähtävissä myös Suomessa. Joitakin eroja kuitenkin löytyy.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, 1) onko kirjastoissa hyödynnetty web 2.0-työkaluja ja 2) miten näitä työkaluja oli sovellettu kirjastopalveluissa. Alle puolet (42%) tutkituista  kirjastosta oli ottanut käyttöönsä minkäänlaisia sosiaalisen median työkaluja. Ylivoimaisesti yleisin käytetyistä työkaluista oli mese, Instant messaging, joka on luonteva työkalu sähköpostin ja tekstiviestin käyttäjille. Suomessa meseä hyödyntävät lähinnä yleiset kirjastot, eivätkä niistäkään monet.

Käytettyjen Web 2.0 työkalujen jakautuminen

Seuraavaksi suosituimpia työkaluja olivat blogit ja uutissyötteet, joita molempia hyödynnettiin lähinnä ajankohtaistiedon jakelussa ja yleisessä tiedotuksessa. Tageja ja wikejä käytettiin vain muutamassa kirjastossa, podcasteja vain kahdessa.

Mielenkiintoista kyllä, sosiaalisia verkostotyökaluja (SNS) kuten Facebookia ja Myspacea käytti vain 4 kirjastoista. Suomessahan kirjastot ovat suhteellisen aktiivisesti lähteneet mukaan erityisesti Facebookiin.

Näin pienestä otoksesta ei kannata tehdä kovin kummoisia johtopäätöksiä. Mitään selkeitä trendejä ei työkalujen hyödyntämistavoissa vaikuttaisi olevan: kukin kirjasto hyödynsi niitä omalla tavallaan ja omien tarpeidensa mukaan (ehkä myös oman innovatiivisuutensa ja teknisen osaamisensa rajoissa?). Se, mitä Xu ja kumppanit huomasivat oli, että kirjastolaiset vaikuttivat itse huomattavasti innostuneemmilta sosiaalisista työkaluista kuin heidän asiakkaansa. Itse väittäisin tässä olevan kyse siitä, etteivät tarjotut palvelut ole kohdanneet asiakkaiden tarpeita: ainakaan esimerkkeinä mainitut sovellukset eivät tarjoa  mitään erityistä lisäarvoa kirjaston käyttäjälle.

Artikkelin lopussa tekijät hahmottelevat mallin, jolla akateeminen kirjasto voi kehittyä sosiaalisemmaksi. Heidän mallinsa ei tuo mitään uutta kirjasto 2.0-ajatteluun, joskin kuvaa sitä aika mukavasti ja ennen kaikkea kevyesti. Tekijät peräänkuuluttavat kirjastoilta viittä asiaa: 1) avoimuutta, 2) vuorovaikutuksellisuutta, 3) lähentymistä, 4) yhdessä tekemistä ja 5) osallistumista.

Xu, Chen & Ouyang, Fenfei & Chu, Heting. The Academic Library meets Web 2.0: applications and implications. The Journal of Academic Librarianship 35 (2009): 4. In Press. Saatavissa sekä Ebscosta että Elsevierin Science Directistä.

Web 2.0 kirjastojen markkinoinnissa

Ohje: Lue artikkeli klikkaamalla ikkunan oikeassa alareunassa olevaa Full screen -ikonia.

Kiitos: Nancy Dowd

Lukukokemuksia

E-kirjoissa pysyäksemme: Ann Kirschner kertoo lukemiskokeilustaan Dickensin Little Dorritin kanssa. Hän lähestyi tiiliskiviromaania neljällä eri tavalla: pokkarina, äänikirjana ja e-kirjana sekä Amazonin e-kirjanlukija Kindlellä että mobiililla (iPhone). Kaikissa oli omat vahvuutensa, mutta mobiili pesi kuulemma e-kirjanlukijan mennen tullen. Ja monestakin syystä.

Tarina vahvistaa ainakin omaa uskoani mobiiliin tulevaisuuteen. Mitenkäs, ovatko Sinun kirjastosi mobiilipalvelut kunnossa?

Kiitos vinkistä: Martin

Tutkimusta e-kirjoista

Jyväskylän amkissa on valmistunut maisterin (YAMK) opinnäyte, joss on selvitetty e-kirjojen soveltuvuutta amk-opiskeluun ja opetukseen. Pirjo Pohjolaisen E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi löytyy Theseuksesta.

Muistathan myös aiemmin tänä vuonna ilmestyneen  E-kirjat TAMKin kirjastossa, jonka ovat kirjoittaneet Sinikka Ahonen ja Seija Kivelä.

Opiskelija vastaan kirjastonhoitaja (vai toisin päin?)

Kämäräisen Juha osuu naulan kantaan uusimmassa artikkelissaan Engeströmin kirjassa esiteltävästä ristiriidan käsitteestä. Hänen kuvitteellisessa dialogissaan opiskelijan ja kirjastonhoitajan välillä on elämän maku. Suosittelen lukemaan. (Hätähousuille vinkkinä, että varsinainen dialogi alkaa heti kuvan alta.)

Arviointikulttuurin esiinmarssi

Stephen Abram vinkkaa julkaisusta, joka sopii hienosti kaikille kirjaston ja sen palvelujen kehittämisestä kiinnostuneille. Kirjastossa voidaan hyödyntää sekä tutkimusta että siinä käytettyjä mittaristoja oman tilanteensa selvittämiseksi.

This book by Char Booth examines one institution’s efforts to move away from technolust and towards a “culture of assessment.” It presents findings from an environmental scan conducted at Ohio University, which investigated the convergence of students, libraries, and emerging information, communication, and academic tools. Survey data is used to test generational and demographic assumptions that often guide technology development in academic libraries. The identification of student behaviors related to emerging and social technologies and the implications indicated by those behaviors are central to this study. The need for local user assessment is a fundamental message in this volume, which shares practical research strategies and methods with the reader.

Booth, Char. Informing Innovation: Tracking Student Interest in Emerging Library Technologies at Ohio University. A Research Report. Chicago: ACRL, 2009.

Painolämmintä e-kirjoista!

TAMKkilaiset ovat taas kunnostautuneet julkaisemalla selvityksensä kirjaston e-kirjoista. Selvityksessä  verrataan eri palveluntarjoajien palveluja sekä esitellään uusimpia lukualustoja. Vastausta etsitään mm. kysymyksiin: Mitä ehtoja tai rajoituksia e-kirjoihin liittyy? Voiko e-kirjaa käyttää kurssikirjana?

Ahonen, Sinikka & Kivelä Seija. E-kirjat TAMKin kirjastossa. Tampere: TAMK, 2009. (Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja B 31).

Lataa ilmainen e-kirja.

Tulosta ilmainen e-kirja.