Tutkimusta e-kirjoista

Jyväskylän amkissa on valmistunut maisterin (YAMK) opinnäyte, joss on selvitetty e-kirjojen soveltuvuutta amk-opiskeluun ja opetukseen. Pirjo Pohjolaisen E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi löytyy Theseuksesta.

Muistathan myös aiemmin tänä vuonna ilmestyneen  E-kirjat TAMKin kirjastossa, jonka ovat kirjoittaneet Sinikka Ahonen ja Seija Kivelä.

Creative commons

Theseuksen myötä Creative Commons on tullut tutuksi jo amk-kirjastolaisillekin. Näin ainakin toivon. Seuraavassa ppt-esityksessä Creative Commonsia käsitellään korkeakouluopettajan näkökulmasta: mitä hän voi itse tehdä, ja miten neuvoa opiskelijoitaan tekijänoikeuksissa. Esityksen kesto on 20 minuuttia, mutta halutessasi voit katsella myös pelkät diat.

Kiitos vinkistä: Peter Godwin

Ilmainen ei kelpaa!

Kuva: ailatan

Kun kerran eilen pöllytettiin luutuneita käsityksiä, jatketaan vielä samalla linjalla. Tiesittekö, että Open Access -julkaisujen merkitys on tiedemaailmassa lähinnä marginaalinen? Chicagon yliopiston sosiologian professori James Evans on tutkinut OA-artikkelien käyttöä ja todennut, että kun vuoden vanha artikkeli julkaistiin OA-muodossa, sen käyttö lisääntyi vain 8%. Jos julkaisu tehtiin kaupallisen kustantajan kautta, artikkelin käyttö lisääntyi 12%.

Mistä tämä sitten johtuu? Minusta kirjastonhoitajat ovat onnistuneet työssään liiankin hyvin: tutkijat ovat oppineet käyttämään kirjaston tarjoamia e-aineistoja. Toisaalta kirjastonhoitajat ovat epäonnistuneet: OA-julkaisemista ei käsitteenä vielä tunneta riittävästi. Kuinka moni teidän amkkinne opettaja osaa hyödyntää alansa OA-julkaisuja?

Katso Evansin haastattelu, tai lue artikkeli Science-lehdestä 20.2.2009 (saatavissa Ebscon kautta).

Kiitos vinkistä: ResourceShelf

Uusi JIL on ilmestynyt

Journal of Information Literacyn uusi numero 2/2008 on ilmestynyt. Lehti on taas kerran täynnä mielenkiintoista luettavaa:

• Exploring the connections between information literacy and writing for international students / Karen Bordonaro
• A Reading Strategy for a UK university: Reviewing the literature on reading, literacy and libraries, with particular regard to the HE sector / Diana Garfield
• Building an information literate school community: approaches to inculcate information literacy in secondary school students / Abrizah Abdullah
• Information literacy support for off-campus students by academic libraries in the Republic of Ireland / Philip Russell
• Report on user trials for a new BEI database / J.P. (Sam) Saunders, Janet Coles
• Fostering independent learning and critical thinking in management higher education using an information literacy framework / Chrys Senaka Gunasekara
• Information literacy at the Service Desk: the role of circulations staff in promoting information literacy / Hannah Hauxwell
• InfoZone: an enticing Library and IT induction? / Kathleen Morgan, Geoff Walton

P.S. Siltä varalta että ihmettelet: ei, en ole palannut lomalta. Eläköön julkaisun ajatusmahdollisuus!

Kirjastoblogit kautta maailman

Saksassa on viimeiset puolitoista vuotta kerätty tietoa kirjastoblogeista kautta maailman. Tiedot on julkaistu Libworld-sivustolla. Nyt eri maita käsittelevät artikkelit on koottu myös kirjaksi, jonka saa ladata ilmaiseksi verkosta.

Hauschke, Christian & Ullmann, Nadine & Lohre, Sarah (eds.) LibWolrd: library blogs worldwide. Hannover: Infobib.de, 2008.

Ilmaisia keittokirjoja

MaintainIT-projekti on juuri julkaissut uuden verkkokirjan Planning for success, joka on suunnattu ylityöllistetyille kirjastolaisille. Kirjan tavoitteena on tarjota riittävästi tietoa kirjaston tekniikan pystyttämiseen ja kehittämiseen. Kaikki vinkit perustuvat kokemukseen ja eri kirjastojen onnistuneisiin käytännön ratkaisuihin. Kirjassa käsitellään mm. arviointia, liisausta, kloonausta sekä sosiaalisen median työkalujen valintaa.

Aiemmin samassa Cookbook-sarjassa ovat ilmestyneet Recipies for a 5-star library (yhteisöllisyyden tukeminen kirjastossa, sosiaalinen media) ja Small and rural libraries.

Kaikki keittokirjat ovat vapaasti saatavilla verkossa. Eläköön OA!

Kiitos vinkistä: David Lee King

OA eläköön ja levitköön kaikkialle

Tänään vietetään maailman ensimmäistä Open Acccess -päivää. Kirjastoilla on nähdäkseni tärkeä rooli OA-ajattelun tukijoina sekä tiedon järjestäjinä ja jakajina. Suomen yliopistokirjastot ovat tehneet siinä todella hienoa työtä, mikä näkyy mm. avointen julkaisuarkistojen määrässä. Amk-puolella OA:n nostivat ensimmäiseksi yleisemmin esille itse rehtorit Pentti Rauhalan johdolla, ja heitä saammekin kiittää amkkien yhteisestä OA-hankkeesta.

Ensimmäinen oma kosketukseni OA-aatteen kanssa oli muistaakseni 2002 tai 2003, kun Directory of Open Access Journals (DOAJ) esiteltiin maailmalle. Keväällä 2003 perustettiin jo Suomeenkin oma OA -työryhmä (FinnOA), joka on tehnyt todella kiitettävää työtä OA-ajattelun levittämiseksi suomalaisessa tiedemaailmassa.

Itse uskon vahvasti tiedon vapaaseen saatavuuteen ja haaveilen tulevaisuudesta, jossa kaikki tieto on kenen tahansa vapaasti saatavilla. Erityisesti julkisin varoin luotu tieto on jaettava vapaasti kaikille. Ammattikorkeakouluissa OA on edennyt kiitettävästi erityisesti amkkien omassa julkaisutuotannossa, mutta  oppimateriaaleja ja artikkeleita on yhä hyvin vähän avoimesti saatavilla. Onneksi Theseuksen myötä edes opinnäytteet saadaan laajempaan käyttöön.

Koska en itse tutki, kirjoita tai muuten tuota merkittävää tietoa, en ole vaikutusvaltaisessa tai muuten merkittävässä asemassa, ei omilla toimillani OA-aatteelle juuri liene merkitystä. Siitä huolimatta kunnioitan sen periaatteita omassa työssäni: kaiken tuottamani aineiston ja vähäisen osaamiseni jaan vapaasti muiden käyttöön blogeissa, wikeissä, Slidesharessa, Flickrissä, YouTubessa. Pidän myös huolta siitä, että ne julkaisut joita olen mukana tekemässä julkaistaan vapaasti verkossa (esim. VirtuaaliAMK:n tuleva julkaisu, HILT-käsikirjan tuleva suomenkielinen versio). Puhun muutenkin vapaan julkaisupolitiikan puolesta liikkuessani amk-kentällä, ja VirtuaaliAMK:ssa pauhaan suu vaahdossa oppimateriaalien vapaan jakamisen puolesta.

OA-päivän kunniaksi haluaisin haastaa sinutkin, arvoisa lukija, miettimään niitä tapoja joilla itse tuet tai voisit tukea OA-periaatteita. Mieti,

• mitä OA merkitsee sinulle?
• koska ja miten tutustuit siihen ensimmäisen kerran?
• miksi tiedon tulisi olla vapaasti saatavilla?
• mitä itse voit tehdä OA:n edistämiseksi?

Tulevaisuus keskittynee Theseukseen

Eilen me konsortion hanke-ihmiset (Tarja Takaranta, Anna-Kaisa Sjölund ja minä) kokoonnuimme yhteen suunnittelemaan seuraavan tasokauden hanketta kirjastonjohtajien evästysten pohjalta. Koska tuleva hanke ei tule koskemaan meitä henkilökohtaisesti, meillä oli todella harvinainen tilaisuus analysoida sitä, mikä on todella tarpeen.

Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että suurin hyöty saadaan Theseuksen jatkokehityksestä. Theseuksessa on tällä hetkellä lähinnä opinnäytteitä, mutta sinne olisi hyvä saada myös ammattikorkeakoulujen julkaisusarjat ja jopa yksittäiset artikkelit. Oppimateriaalin jakamiseen Theseus toimisi myös erinomaisesti.

Anna-Kaisa muistutti meitä siitä, että Suomen kokoisessa maassa yhteistyö on ainoa järkevä vaihtoehto kehittää ja toteuttaa julkaisuarkistoja. Hänen mukaansa usea yliopisto on jo osoittanut kiinnostusta Theseukseen, muutama on jopa tiedustellut mahdollisuutta liittyä mukaan. Laajentamalla Theseus yliopistojen ja tutkimuslaitosten suuntaan saisimme lisää volyymiä sekä sisältöön että kehitykseen. Yhteistyö tarkoittaisi myös sitä, että Theseuksen yhteisöllisyyttä tukevia työkaluja tulisi kehittää ja lisätä.

Theseus 3.0 -hanke-esitykseen listasimme seuraavanlaisia kokonaisuuksia:

• sisällön määrällinen kehittäminen (oppimateriaalit, julkaisut, e-lehdet, streamaus, kuvat jne.)
• sisällön laadullinen kehittäminen (mm. referee-palvelu)
• semanttisuus, ontologiat (aineistojen suhteet, asiasanoitus)
• OA-periaatteen tukeminen
• ammattikorkeakoulujen osaamisen jakaminen
• ammattikorkeakoulujen toiminnan näkyväksi tekeminen
• yhteisöllisyyden kehittäminen ja tukeminen (blogit, wikit)
• Theseuksen ylläpitomallin luominen.

Yhtenä haaveena on Theseuksen siirtäminen pois nykyiseltä ylläpitäjältään. Ammattikorkeakoulujen yhteisten palvelujen luonteva sijoituspaikka olisi VirtuaaliAMK, kenties jonankin päivänä amkkien ja yliopistojen yhteinen Virtuaalikorkeakoulu.

Theseuksen selvänä vahvuutena on siihen liitetty Creative Commons, joka mahdollistaa tekijänoikeuksien hallinnan yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla. Työtä kuitenkin riittää yhä ammattikorkeakoulujen CC-kasvatuksessa: siitä tiedetään yllättävän vähän ja sitä ymmärretään vielä vähemmän, mikä näkyy täysin perusteettomana vastustuksena.

Anna-Kaisan ja Tarjan kanssa laskeskelimme, että tästä tulisi noin 300.000 euron hanke, joka työllistäisi kaksi täyspäiväistä henkilöä. Vähintään toisen tulisi olla ohjelmointikykyinen henkilö.

Tarja Takaranta tekee mietiskelyistämme nyt hanke-esityspohjan kirjastonjohtajien jatkokäsittelyä varten. Saas nähdä, mitä esityksestämme on jäljellä heidän käsittelynsä jälkeen. Toivomme tietysti, että  entistä parempi hanke-esitys, jossa tulevaisuutta luodaan viisaasti ja ammattikorkeakoulujen etujen mukaisesti.

Itse jäin miettimään pääkonttorin tulevaisuutta, mikä ei nyt Theseus 3.0 -hankkeeseen luontevasti sisälly. Reiluin tapa olisi hoitaa pääkonttorin kustannukset laskuttamalla ne suoraan amk-kirjastoilta ~ ei se OPM ikuisesti tule rahoittamaan perustoiminnaksi laskettavaa työtä. Mutta jos kirjastot eivät ole tähän vielä valmiita, kaipa se pääkonttori voitaisiin sitoa myös Theseus 3.0 -hankkeeseen. Tällöin hankeväestä toinen olisi tekninen ja toinen pyörittäisi verkostoa, mukaan lukien amkit-konsortiota. Tämä olisi kuitenkin sääli, sillä kaikki konsortion puolesta tehtävä sihteerin työ (jota muuten riittää!) on pois Theseuksen kehittämisestä.

Kaikki tieto vapaasti saataville

Kuva: Ted.com

Aiemmin tässä kuussa haaveilin tulevaisuudesta, jossa kirjan saa vaikka R-kioskista. Samaan tematiikkaan liittyy Brewster Kahlen esitys, jossa hän luo katsauksen e-kirjojen nykytilaan sekä digitoinnin mahdollisuuksiin. Kahle tunnetaan ennen kaikkea Internet Archive -palvelun isänä sekä tiedon vapaan saavutettavuuden puolesta puhujana. Kahlen toimintatavoissa on paljon sellaista, joista Kansalliskirjastonkin toivoisi ottavan mallia.

Sconul Focus 43 ilmestynyt

Uusin numero Sconul Focus -lehdestä on ilmestynyt. Artikkeleista löytyy luettavaa jokaiselle amk-kirjastolaiselle: on juttuja sosiaalisesta mediasta, infolukutaidon opetuksesta, OPACista, e-aineistoista, asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaaamisesta, kirjastojen johtamisesta ja vaikka mistä muusta. Kannattaa tutustua.

Sconul Focus (aiemmin Sconul Newsletter) on Iso-Britannian ja Irlannin yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen yhteinen lehti, jota julkaisee Society of College, National and University Libraries (SCONUL).