Tulevaisuuden kirjasto

Mobiili tulevaisuus on nykypäivää

Oletko katsonut, miltä kirjaston kotisivut näyttävät mobiililaitteella? Entä miten palvelunne toimivat mobiilissa?

Jos tilanteessa olisi parannettavaa, voisit vinkata tekniselle väelle vaikkapa seuraavista erittäin napakoista ohjeista:

An Introduction to the Mobile Web / UKOLN

Creating a Site for the Mobile Web / UKOLN

Kiitos: Stephen Abram

Sosiaalinen media – miten?

Heidi Steiner kirjoittaa uusimmassa Library High Tech News -lehdessä niistä tavoista, joilla kirjasto voi tehokkaimmin hyödyntää sosiaalisia verkostotyökaluja (social networking sites, SNS). Esimerkeiksi hän artikkelissaan nostaa suositut palvelut Facebook, MysSpace, Twitter ja Ning.

Steiner korostaa loppupäätelmissään sitä, että palveluja on ylläpidettävä aktiivisesti (=usein) ja että niistä on tiedotettava näkyvästi. Mutta vielä tärkeämpää minusta on se, että palveluille on olemassa selvä tehtävä tai tarkoitus.

Steiner, Heidi. Reference Utility of Social Networking Sites: Options and Functionality. Library Hi Tech News 26 (2009): 5/6, 4-6. Saatavissa Emeraldin kautta.

Kiitos vinkistä: Angel Rivera

Sosiaalinen media – miksi?

Kaikkialla on täällä – mutta missä on kirjasto?

Kiitos: Kathryn Greenhill

Web 2.0 ja korkeakoulukirjasto

Lukaisin tuossa joutessani Journal of Academic Librarianship -lehdestä löytyvät artikkelin, jossa oli kartoitettu kahdeksankymmenen akateemisen kirjaston web 2.0-käyttöä New Yorkin osavaltiossa. Tulokset eivät ole mitenkään yllättäviä: sama trendi on nähtävissä myös Suomessa. Joitakin eroja kuitenkin löytyy.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, 1) onko kirjastoissa hyödynnetty web 2.0-työkaluja ja 2) miten näitä työkaluja oli sovellettu kirjastopalveluissa. Alle puolet (42%) tutkituista  kirjastosta oli ottanut käyttöönsä minkäänlaisia sosiaalisen median työkaluja. Ylivoimaisesti yleisin käytetyistä työkaluista oli mese, Instant messaging, joka on luonteva työkalu sähköpostin ja tekstiviestin käyttäjille. Suomessa meseä hyödyntävät lähinnä yleiset kirjastot, eivätkä niistäkään monet.

Käytettyjen Web 2.0 työkalujen jakautuminen

Seuraavaksi suosituimpia työkaluja olivat blogit ja uutissyötteet, joita molempia hyödynnettiin lähinnä ajankohtaistiedon jakelussa ja yleisessä tiedotuksessa. Tageja ja wikejä käytettiin vain muutamassa kirjastossa, podcasteja vain kahdessa.

Mielenkiintoista kyllä, sosiaalisia verkostotyökaluja (SNS) kuten Facebookia ja Myspacea käytti vain 4 kirjastoista. Suomessahan kirjastot ovat suhteellisen aktiivisesti lähteneet mukaan erityisesti Facebookiin.

Näin pienestä otoksesta ei kannata tehdä kovin kummoisia johtopäätöksiä. Mitään selkeitä trendejä ei työkalujen hyödyntämistavoissa vaikuttaisi olevan: kukin kirjasto hyödynsi niitä omalla tavallaan ja omien tarpeidensa mukaan (ehkä myös oman innovatiivisuutensa ja teknisen osaamisensa rajoissa?). Se, mitä Xu ja kumppanit huomasivat oli, että kirjastolaiset vaikuttivat itse huomattavasti innostuneemmilta sosiaalisista työkaluista kuin heidän asiakkaansa. Itse väittäisin tässä olevan kyse siitä, etteivät tarjotut palvelut ole kohdanneet asiakkaiden tarpeita: ainakaan esimerkkeinä mainitut sovellukset eivät tarjoa  mitään erityistä lisäarvoa kirjaston käyttäjälle.

Artikkelin lopussa tekijät hahmottelevat mallin, jolla akateeminen kirjasto voi kehittyä sosiaalisemmaksi. Heidän mallinsa ei tuo mitään uutta kirjasto 2.0-ajatteluun, joskin kuvaa sitä aika mukavasti ja ennen kaikkea kevyesti. Tekijät peräänkuuluttavat kirjastoilta viittä asiaa: 1) avoimuutta, 2) vuorovaikutuksellisuutta, 3) lähentymistä, 4) yhdessä tekemistä ja 5) osallistumista.

Xu, Chen & Ouyang, Fenfei & Chu, Heting. The Academic Library meets Web 2.0: applications and implications. The Journal of Academic Librarianship 35 (2009): 4. In Press. Saatavissa sekä Ebscosta että Elsevierin Science Directistä.

Verkon yhdeksän heimoa

Lee Rainie Pew Internet Projectista on määritellyt internetin yhdeksän käyttäjäheimoa. Tunnistatko itsesi?

1. Digitaaliset yhteistyöntekijät (digital collaborators) ovat verkossa 24/7.

2. Epäröivät verkostoitujat (ambivalent networkers) käyttävät verkkoa hyväkseen tehokkaasti, mutta kriittisesti.

3. Median välittäjät (media movers) arvostavat ennen kaikkea jakamista ja sosiaalista vuorovaikutusta.

4. Vaeltavat yhdistäjät (roving nodes) hyödyntävät verkkoa ja erityisesti mobiilia tehokkaasti sekä työ- että kotielämän organisoinnissa ja logistiikassa.

5. Mobiilit aloittelijat (mobile newbies) suosivat matkapuhelinta siksi, että sen avulla he voivat olla muiden paremmin saavutettavissa.

6. Pöytätietokoneen veteraanit (desktop veterans) suosivat perinteisiä tietokoneita ja laptopeja. Matkapuhelin on heille lähinnä puhelin.

7. Ajelehtivat surffarit (drifting surfers) käyttävät verkkoteknologiaa lähinnä tiedonhakuun. Muu käyttö on olematonta.

8. Informaation kuormittamat (information encumbered) kärsivät infoähkystä ja vastustavat teknologiaa ja sähköistä mediaa omassa elämässään.

9. Välinpitämättömät (tech indifferent) tulisivat hyvin toimeen ilman tekniikkaa ja verkkoja.

Verkon ulkopuolella olijoilla (off the net) voi olla kokemusta tietokoneista, mutta heillä ei ole verkkoyhteyttä eivätkä he omista matkapuhelinta.

Katso tarkemmat määrittelyt Rainien esityksestä. Siitä löydät myös vinkit siihen, miten kirjasto voi palveluissaan paremmin huomioida nämä ryhmät.

Lukukokemuksia

E-kirjoissa pysyäksemme: Ann Kirschner kertoo lukemiskokeilustaan Dickensin Little Dorritin kanssa. Hän lähestyi tiiliskiviromaania neljällä eri tavalla: pokkarina, äänikirjana ja e-kirjana sekä Amazonin e-kirjanlukija Kindlellä että mobiililla (iPhone). Kaikissa oli omat vahvuutensa, mutta mobiili pesi kuulemma e-kirjanlukijan mennen tullen. Ja monestakin syystä.

Tarina vahvistaa ainakin omaa uskoani mobiiliin tulevaisuuteen. Mitenkäs, ovatko Sinun kirjastosi mobiilipalvelut kunnossa?

Kiitos vinkistä: Martin

Kirjastolaisen osaamistavoitteet Web 2.0 -maailmassa

Joe Murphy ja Heather Moulaison ovat listanneet kirjastolaisen osaamistavoitteet sosiaalisen median näkökulmasta.

Sosiaalisen median hallitseva kirjastolainen..

1. ymmärtää sosiaalisen vuorovaikutuksen työkaluja ja niiden rooleja sekä osaa kertoa niiden merkityksestä

2. osaa luoda sisältöjä

3. osaa arvoida sosiaalista mediaa tiedonlähteenä

4. käyttää sosiaalisista medioista löytyvää tietoa eettisesti ja laillisesti

5. hakee ja navigoi tehokkaasti sosiaalisista verkostotyökaluista

6. kommunkoi ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa eri web 2.0 työkalujen avulla sekä PC- että mobiilimaailmassa

7. osaa opettaa näitä taitoja myös muille

8.  hyödyntää web 2.0 työkaluja laadukkaiden kirjastopalvelujen tarjonnassa

9.  on joustava.

Kuinka moneen kohtaan Sinä pystyit vastaamaan kyllä?

Kiitos vinkistä: Peter Godwin

Mobiilioppimista Twitterin avulla