Kaikki joukolla WILBbaamaan!

Kuva: Unhidered by Talent

Nyt se on sitten todistettu: jos haluat tehdä työsi paremmin, lopeta työnteko. Melbournen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että ne jotka käyttävät internetiä henkilökohtaisiin tarpeisiinsä ovat lähes 10% tuottavampia kuin ne, jotka keskittyivät pelkkään työntekoon.  Tämä ns. WILBbaaminen (workplace internet leisure browsing) auttaa rentoutumaan ja parantaa työntekijän keskittymiskykyä.

Nyt siis kaikki joukolla surffaamaan YouTuben hupivideoita, chattaamaan Facebookissa, pelaamaan verkkopelejä ja twiittaamaan muiden kanssa. Jos työnantaja valittaa, iske hänen eteensä uusin tutkimustieto wilbbaamisen hyödyistä :)

Lähde: Wired 2.4.2009

Säästä aikaa!

Tuntuuko että on kiire? Eikö aika enää riitä mihinkään? No, mitä Sinä olet aikonut asialle tehdä??

Nykytekniikan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen säästää sekä aikaa että hermoja. Joko olet kokeillut seuraavia:

• verkkoneuvottelut
• webinaarit eli verkkoseminaarit
• sosiaalisen verkon työkalut jotka mahdollistavat dokumenttien jakamisen tai muun käytön verkon yli, esim. Google Docs, kalenterit, Doodle, wikit..
• sosiaaliset verkostot, esim.  LinkedIn, Facebook.

Mitä listasta puuttuu?

Työlukutaito

Sheila Webber vinkkaa uudesta  Work Litearcy -blogista, joka keskittyy nykyisen tietotyön eri ilmiöihin. Sosiaalinen media on näkyvästi esillä, mutta blogissa käsitellään myös mm. yhteistyötä työelämässä, (verkko)oppimista ja hyviä käytänteitä. Työelämän näkökulmasta.

Kuva: Auzigog

Tieto edestä ja tieto takaa, tieto istuu ja tieto makaa

Toiminnallinen tieto, intuitiivinen tieto, hiljainen tieto ja kokemustieto ovat kaikki tiedon lajeja, joihin työelämässä on yhä enemmän alettu kiinnittää huomiota. Miten siirtää yksilön asiantuntijuutta eteenpäin, mitä on organisaation asiantuntijuus? Näihin kysymyksiin haettiin vastausta Tietävät työyhteisöt opetuksessa -seminaarissa viime perjantaina.

Päivän avasi akatemiatutkija Kristina Rolin, joka tarkasteli tiedon ja tietämyksen  sosiaalisuutta. Hän eteni episteemistä informaation kautta tieteellisen tiedon määritelmään, skeptisismin kautta argumentaatioon ja klassiseen empirismiin, päätyen lopulta kontekstualismiin. Tieto ja tietämys ovat Rolinin mukaan aina sosiaalisia, sillä tiedon oikeuttaminen (epistemic justification) riippuu tietäjän tilanteen dialogisista piirteistä.

Akatemiatutkija Ritva Engeström on kehittävän työntutkimuksen asiantuntija ja osallistunut mm. Stadian uuden muutoslaboratorio-ajatteluun perustuvan toimintakonseptin kehittämiseen. Hän tarkasteli esityksessään tietotyötä ja siinä nähtäviä muutoksia. Engeströmin mukaan tietotyö on henkisesti raskasta, sillä:

• työ on epämääräisempää, henkilökohtaisempaa
• työkulttuuri vaatii yhä enemmän joustavuutta, sitoutumista ja yhteistyötä
• työn rajat hämärtyvät: deadline-työt ja tietty hektisyys rikkovat perinteisen työaikakäsitteen ja työntekijöiden keskinäisriippuvuus rikkoo perinteiset toimenkuvat
• tulos-, kustannus-, innovaatio- ja kehittämistietoisuus vallitsee, myös julkisella sektorilla.

Valmiiksi annetusta tiedosta siirrytään uuden tiedon luomisen prosesseihin, jotka tapahtuvat käytännön työssä, ihmisten yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Tiedon hallinta ei ole enää tärkeää, vaan tiedon tuottaminen. Tämä on nähtävissä myös omassa työssämme: tiedonhankinnan ja -hallinnan opetuksessa painopiste on siirtynyt tiedonhaun tekniikasta löydetyn tiedon arviointiin ja oman tiedon tuottamisen ohjaukseen.

Opettajan hiljaista pedagogista tietoa tarkasteli dosentti Auli Toom, joka on tutkinut neljää peruskoulun opettajaa. Hän on keskittynyt tutkimuksessaan ns. interaktiiviseen pedagogiseen ajatteluun eli opettajan työn spontaaniin, intuitiiviseen osaan jossa kehollisen tiedon ja tunnetiedon merkitys on suuri. Toomin mukaan hiljainen tietämys ilmenee opettajan toiminnassa suhteessa

• sisältöön: opetuksen sisällöllinen hallinta
• pedagogiaan: opettajan tavat ja tottumukset, opettajan tahdikkuus
• didaktiikkaan: opiskelun edellytysten luominen, opiskelun edistäminen

Päivän ehdottomasti parhaan esityksen piti johtaja Pauli Juuti, jonka aiheena oli kokemustieto työelämässä. Hänen mukaansa kaikki tieto on organisoitunut kokemuksiin, ja syvällisintä osaamista on vaikea kuvata. Ihmisellä on kyky tarkastella omia kokemuksiaan uudelleen; omien kokemusten pohdinta yhdessä muiden kanssa auttaa jäsentämään niitä uudelleen. Kaikkia kokemuksia voidaan aina tarkastella uusista näkökulmista. Oppiminen syntyy kokemusten muuttamisesta.

Seminaarin järjestivät Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, Haaga-Helia AOKK ja Kansanvalistusseura.

Uusi artikkeli infolukutaidosta työelämässä

Leedsin ja Loughboroughin yliopistoissa on tutkittu korkeakoulun hallintohenkilökunnan infolukutaitoa. Työpaikan hierarkisuus ja yhdessä tehtävien töiden suuri määrä heijastui IL-käsitysten pirstaleisuutena, jota opetuspuolella ei ole nähtävissä. Informaation, sisäisen tiedon ja työtovereilta saatavan tiedon merkitys korostui ja aika osoittautui merkitykselliseksi tekijäksi. Sosiaaliset ja verkostoitumistaidot miellettiin tärkeiksi IL-taidoiksi.

Lue koko artikkeli: Hepworth, Mark & Smith, Marian. Workplace information literacy for administrative staff in HE [higher education]. Australian Library Journal 57 (2008): 3, 212-236.

Infolukutaidon monetaarinen arvo on mitattu

Kuva: whitecoat221@Flickr

Tiedon käyttämättä jättäminen maksaa Britannialle £ 67 miljardia vuodessa, otsikoi Capgemini UK:n uutistiedote maaliskuulta. Heidän tutkimuksensa mukaan puutteellinen informaatiokulttuuri (arvot ja käytänteet, jotka liittyvät tapaan kerätä, käyttää, hallita ja jakaa informaatiota) on yleinen sekä Britannian yrityksissä että julkisyhteisöissä. Puutteelliset tiedonhallintataidot huonontavat suoritusta peräti 29%, mikä punniksi muutettuna merkitsee vuosittaista 46 miljardin menetystä yksityis-sektorilla ja 21 miljardin lisäkustannusta julkisella sektorilla. Tiedonhallintataitojen monetaarinen arvo Britanniassa on siis 67 miljardia puntaa, noin 89 miljardia euroa. (Miljardissa on muuten 9 nollaa.)

Kolme tärkeintä yrityksen tulosta heikentävää tekijää ovat heidän mukaansa:

1. Turhautunut päätöksenteko: 63% vastaajista ilmoitti päivittäin tekevänsä tärkeitä päätöksiä ilman riittävää tietoa.
2. Informaation löytymättä jääminen Informaation määrällisen kasvun myötä tarvittavan tiedon löytäminen on entistä vaikeampaa. Tuloksena ovat rahalliset menetykset sekä lisääntyvät toimintakustannukset.
3. Totuuden sirpaloituminen Lähes puolet vastaajista piti tärkeimpänä innovaation esteenä kykenemättömyyttä löytää ja jakaa yhtä totuutta. Jopa saman organisaation sisällä voi sama informaatio esiintyä useissa eri muodoissa.

Tiedonhallinnan kustannusvaikutukset ovat siis merkittävät. Vaikka esimerkki on Britanniasta, en lainkaan epäile etteikö Suomen todellisuus ole aivan vastaava. On siis entistä tärkeämpää, että me amk-kirjastoissa huolehdimme edes omien opiskelijoidemme infolukutaidosta!

The Information Opportunity Report. London: Capgemini UK, 2008.