Amerikkalainen markkinointiguru Seth Godin vinkkaa blogissaan mainiosta vaihtoehdosta ppt-esitykselle silloin, kun haluat esitellä asiaasi vain muutamalle ihmiselle. Tätä voisi hienosti soveltaa vaikkapa henkilökohtaisessa tiedonhaun ohjauksessa:
1. Suunnittele sisältö ja luo esitys ppt-pohjalle.
2. Poista joka diasta jotakin.
3. Tulosta esitys (vaaka-, ei pystyarkeille).
4. Nido esitys kirjaseksi.
5. Kun käyt esitystä läpi, täydennä kirjasta käsin (tai anna ohjattavan täydentää sitä!). Session päättyessä ohjattavallasi on mainio dokumentti läpikäydyistä asioista.
Olen päivitellyt syötteenlukijaani, poistanut turhia ja lisännyt uusia. Uusien kirjastoalan blogien haravoinnissa olen hyödyntänyt LearnGasmin listaa, jolle on annotoitu 100 alan huomattavinta blogia. Enemmän uusia tuttavuuksia ja mielenkiintoisia, tulevaisuutta luotaavia blogeja löytyy kuitenkin kirjastoalan opiskelijoille kerätystä listasta – mukana on mm. luettelointiin, IL-opetukseen ja kirjasto 2.0:an erikoituneita blogeja. Hannulle, Jussille ja muille teknisesti suuntautuneille propellihatuille on paljon iloa PC Magazinen TOP 100 -listasta.
Etkö ole vielä kokeillut syötteenlukijaa? Haluaisitko? Katso ao. video (kesto 1 min 5 s) ja pääset helposti alkuun.
Minulle jäi huono omatunto eilisestä jutusta. Oman ammattikuntani tuntien minun pitäisi välttää kattavia listoja ja vastaavia – te suhtaudutte niihin kuitenkin listana tehtävistä töistä. Ja sitten ahdistutte, kun aika ei riitä kaikkeen. Ja tunnette huonoa omaatuntoa, kun ette kykene ihan kaikkea hallitsemaan. Ja sitten iskee stressi.
Syyllistyn itse ihan samaan ellen tietoisesti pidä varaani.
Alexandra Levit on antanut neljä hyvää vinkkiä, joilla voi hallita sosiaalista mediaa. Nämä neuvot pätevät yhtä hyvin, oli sitten kyseessä sinä tai kirjasto.
1. Selvitä tarve. Kysy itseltäsi miksi olet mukana juuri tässä palvelussa, miksi olet valinnut juuri tämän työkalun. “Kun kaikki muutkin” ei ole riittävän hyvä selitys, ei edes kirjastolle. Ellei sinulla ole todellista käyttötarvetta palvelulle, miksi olla mukana?
2. Päätä käyttötapa. Älä yritä tehdä kaikkea kaikkialla, vaan mieti kohdeyleisö ja käyttötarkoitus. Oletko mukana sekä Facebookissa että LinkedInissä? Yritätkö molemmissa tehdä samoja asioita? Ei hyvä. Erikoistu: käytä toista henkilökohtaiseen ja toista ammatilliseen viestintään.
3. Luo rajat. Tämä liittyy oikeastaan edelliseen. Mieti kohderyhmääsi ja sitä, millaisen kuvan haluat itsestäsi kussakin palvelussa antaa. Älä jaa perheen lomakuvia ammatillisissa verkostoissa. Paitsi jos ihan oikeasti haluat tehdä sen.
4. Jaa toimintaperiaatteesi. Kerro verkostollesi, mihin tarkoitukseen eri palveluita käytät. Jos käytät Facebookia sukulaisten ja ystävien kanssa, sinun ei tarvitse hyväksyä työkavereita kontakteiksi. Sen sijaan voit kutsua heidät liittymään LinkedIniin.
Viime viikon torstaina julkistettu Google Wave on aiheuttanut aaltoja blogosfäärissä. Wave on uudenlainen yhdistelmä s-postista, mesestä, wikistä ja muista yhteistyön työkaluista. Sen povataan korvaavan myös Facebook ja Twitter. Näillä näkymin Wave olisi käytettävissä johonkin aikaan loppuvuodesta. MG Siegleresittelee Wave:a yksityiskohtaisesti TechCrunchissa.
Kirjastoissa muistamme aina kehua olevamme asiakaslähtöisiä. Usein ainoa peruste tälle väitteelle saattaa olla se, että perinteisesti kirjaston tehtävä on aina liittynyt asiakaspalveluun. Vastaako palvelu käyttäjien tarvetta, se on sivuseikka. (Siis joissakin kirjastoissa, ei tietenkään teillä :)
Kuva: Martino!
Darren Rowse on kirjoittanut hyvän jutun, jota voidaan mielestäni soveltaa muuhunkin asiakaspalveluun kuin blogikirjoittamiseen. Rowse lähtee siitä, että meidän tehtävämme on ratkaista lukijoidemme (asiakkaidemme) ongelmia, kirjoittaa asioista jotka heitä kiinnostavat. Hän jatkaa antamalla erinomaisia vinkkejä tarpeiden selvittämiseksi. Seuraavassa vinkit amk-kirjastojen maailmaan sovellettuna:
1. Hyödynnä omia kokemuksia
Mitä ongelmia itse kohtasit uuden tietokannan tai muun resurssin kanssa? Mitä kokemuksia sinulla tai tuntemillasi ihmisillä on tietyistä asioista? On todennäköistä, että muutkin ovat kohdanneet saman ongelman. Ratkaise se heidän puolestaan, tai ainakin ohjeista heitä eteenpäin.
2. Hyödynnä tilastoja ja logeja
Hyödynnä sähköisten palvelujen tilastoja ja logeja selvittääksesi, mitä asioita asiakkaat ovat etsineet eniten. Mihin liittyviä hakuja on kirjaston tietokannasta tehty? Mitä kirjoja etsitään eniten? Millaisia avain- tai asiasanoja hauissa käytetään?
3. Kysy
Kysy asiakkailta itseltään, missä he tarvitsisivat kirjaston apua. Voit kysyä face-to-face tai hyödyntää kirjaston sosiaalisia palvluita (blogit, Facebook-sivut, Flickr-tilit ym.) Kysy suoraan tai järjestä vaikka äänestys.
4. Surffaa verkossa
Vertaile kirjastojen sivuja ja palveluita. Tutustu niihin verkostoihin joissa asiakkaasi liikkuvat – millaisista asioista siellä puhutaan?
5. Verkostoidu
Puhu mahdollisimman erilaisten ihmisten kanssa, keskustele ja kuuntele. Kuuntele erityisen tarkasti purnaajia ja valittajia, heidän sanomansa takaa saattaa löytyä kultajyvä.
Kyllä nyt opettajia hellitään. Ensin tuli TeacherTube, sitten Academic Earth. Maaliskuun 26. päivä julkaistiin YouTube EDU. Oma lempparini tässä uusimmassa palvelussa on CIA:n* kanava, jossa opimme mm. tekemään herkullisia muffinsseja.
Theseuksen myötä Creative Commons on tullut tutuksi jo amk-kirjastolaisillekin. Näin ainakin toivon. Seuraavassa ppt-esityksessä Creative Commonsia käsitellään korkeakouluopettajan näkökulmasta: mitä hän voi itse tehdä, ja miten neuvoa opiskelijoitaan tekijänoikeuksissa. Esityksen kesto on 20 minuuttia, mutta halutessasi voit katsella myös pelkät diat.
.. on tietysti informaatikko. Välitöntä suitsutusta kirjastolle saat vinkkaamalla opettajille Academic Earth -sivustosta, jossa maailman johtavat yliopistot jakavat luentojaan ilmaiseksi. Pääosin videoluentoja löytyy luonnontieteistä, mutta on siellä mukana mm. amkkeja aina kiinnostava yrittäjyyskin. Kannattaa vilkaista!
.. on tietysti informaatikko. Välitöntä suitsutusta kirjastolle saat vinkkaamalla opettajille 
